Korkojen verovähennyskelpoisuus tarkoittaa sitä, että tietyistä lainojen koroista saa verotuksessa helpotusta – toisin sanoen osa maksetuista koroista voidaan vähentää verotettavista tuloista tai niistä voi saada verohyvitystä. Suomessa säännöt korkojen verovähennysoikeudesta ovat muuttuneet viime vuosina merkittävästi. Moni muistaa, että erityisesti asuntolainan koroista sai aiemmin veroetua, mutta tilanne vuonna 2026 on toinen.
Alapuolella kerromme milloin lainan korot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa ja käymme läpi asuntolainojen, kulutusluottojen, sijoituslainojen sekä opintolainojen korkojen verokohtelua nykysääntöjen mukaan.
Sisällysluettelo:
Hae lainaa näissä palveluissa:
Mitä korkojen verovähennyskelpoisuus tarkoittaa?
Korkojen verovähennyskelpoisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että lainanottaja saa pienentää verojaan maksamiensa korkojen perusteella. Vähennys tehdään yleensä siten, että korkomenot vähennetään pääomatuloista (esimerkiksi vuokratuloista tai muista sijoitustuotoista) verovuonna, jonka aikana korot on maksettu.
Jos pääomatuloja ei ole, osa koroista voidaan hyvittää ansiotulojen veroista (tästä lisää jäljempänä alijäämähyvityksen yhteydessä). Tärkeää on huomata, että vähennysoikeus ei koske kaikkia korkoja – ainoastaan tiettyjen tarkoitusten varten otettujen lainojen korot voivat olla verotuksessa vähennyskelpoisia.
Suomessa säännöt ovat tiukentuneet: korot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa vain, jos velka on tulonhankkimisvelka. Tulonhankkimisvelalla tarkoitetaan lainaa, joka on otettu veronalaisen tulon hankkimista varten (esimerkiksi sijoitusasunnon ostamista tai osakesijoittamista varten).
Kaikkien muiden lainojen korot – kuten kulutusluottojen, tavallisten asuntolainojen tai opintolainojen korot – eivät nykyään oikeuta verovähennykseen.
Asuntolainan korot verotuksessa vuonna 2026
Asuntolainojen korkovähennysoikeus on poistunut. Vielä 2010-luvun alussa asuntovelallisilla oli merkittävä veroetu: oman kodin hankintaan otetun asuntolainan korot olivat täysimääräisesti verovähennyskelpoisia ja pienensivät verotaakkaa tuntuvasti. Järjestelmää alettiin kuitenkin asteittain ajaa alas vuodesta 2012 alkaen, ja vähennysosuus pieneni portaittain vuodesta toiseen.
Vuonna 2022 enää 5 % asuntolainan koroista oli verotuksessa vähennyskelpoista, mikä tarkoitti käytännössä vain noin 1,5 %:n kevennystä maksettuihin korkoihin. Vuoden 2023 alussa asuntolainan korkovähennys poistui kokonaan: sen jälkeen oman asuntolainan koroista ei ole voinut vähentää mitään verotuksessa. Tämä koskee sekä ensiasuntoa että myöhempiä oman kodin asuntolainoja sekä myös asuntojen peruskorjaukseen otettuja lainoja. Asuntolainan korot voivat yhä näkyä esitäytetyllä veroilmoituksella informatiivisena tietona, mutta verovähennystä niistä ei enää myönnetä.
Miksi korkovähennys poistettiin? Asuntolainojen korkovähennyksen poistamista perusteltiin valtiontalouden näkökulmasta ja verotuksen neutraalisuudella. Vuosikymmeniä jatkunut korkovähennys tuki omistusasumista merkittävillä summilla: täysimääräisenä palautettuna se olisi merkinnyt jopa noin miljardin euron vuosittaista verotulojen menetystä valtiolle nykytasoisilla koroilla. Tutkimusten mukaan etu kohdistui enimmäkseen keski- ja hyvätuloisille asuntovelallisille, joten sen hyödyllisyyttä oikeudenmukaisuuden kannalta kyseenalaistettiin. Toisaalta korkovähennys jopa osaltaan nosti asuntojen hintoja pitkällä aikavälillä, kun omistusasumisen kustannuksia tuettiin verovaroin. Näistä syistä vähennysoikeutta päätettiin supistaa asteittain ja lopulta luopua siitä kokonaan vuoden 2023 alusta alkaen.
Voiko asuntolainan korkojen verovähennys palata? Korkojen nopea nousu vuodesta 2022 alkaen on kirpaissut monia asuntovelallisia samaan aikaan, kun verovähennysoikeuden poistuminen on jättänyt heidät ilman aiempaa helpotusta. Tämä on herättänyt ajoittain keskustelua poliittisissa piireissä. Esimerkiksi valtiovarainministerinä toiminut Annika Saarikko väläytti alkuvuonna 2023 ajatusta asuntolainan korkovähennyksen palauttamisen harkitsemisesta korkojen nousun vuoksi.
Myös eräät kansanedustajat ovat esittäneet vastaavia vaatimuksia tai toiveita – esimerkiksi Arto Satonen (kok.) ja Sari Essayah (kd.) ehdottivat korkovähennysoikeuden palauttamista tai uudelleenarviointia tilanteen helpottamiseksi. Nämä puheet eivät kuitenkaan ole toistaiseksi konkretisoituneet lainsäädännöksi. Vuonna 2026 asuntovelan korkojen verovähennys on yhä historiaa, eikä lainsäätäjä ole palauttanut tätä etua voimaan. Asuntolainan ottajan kannattaa siis varautua siihen, että kaikki maksetut korot jäävät itselle kustannettaviksi ilman verohuojennusta.
Kulutusluottojen korkojen verovähennyskelpoisuus
Monet kuluttajat turvautuvat kulutusluottoihin esimerkiksi auton, veneen, kodin remontin tai muiden hankintojen rahoittamiseen. Kulutusluottojen korot eivät ole verovähennyskelpoisia. Verottaja määrittelee kulutusluoton lainaksi, joka on otettu elämisen rahoittamiseen tai muihin henkilökohtaisiin menoihin. Tällaisia ovat edellä mainittujen lisäksi vaikkapa matkakulujen kattamiseen tai arjen menoihin otetut lainat sekä myös vapaa-ajan asunnon hankintaan otettu velka (sillä vapaa-ajan asunnon laina rinnastetaan verotuksessa kulutusluottoon, ei tulonhankkimislainaan).
Koska kulutusluottojen korkoja ei saa vähentää, kaikki näihin lainoihin liittyvät korkomenot jäävät kokonaan lainanottajan maksettavaksi. Tämä on syytä ottaa huomioon lainaa suunniteltaessa. Toisin kuin esimerkiksi yritystoiminnassa, jossa lainojen korot voidaan vähentää verotuksessa liiketoiminnan kuluina, yksityishenkilön tavalliset kulutuslainat eivät tuo veroetua. Kulutusluottoa ottaessa kannattaa siis kiinnittää huomiota erityisesti koron suuruuteen ja lainan ehtoihin, koska verotuksessa ei tule helpotusta korkokuluihin.
Tulonhankkimisvelan korot (sijoituslaina) verotuksessa
Ainoa tilanne, jossa yksityishenkilön lainan korot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vuonna 2026, on tulonhankkimisvelka. Tulonhankkimisvelka tarkoittaa lainaa, joka on otettu veronalaisen tulon hankkimiseksi. Tyypillisiä esimerkkejä ovat sijoitusasunnon ostamista varten otettu laina tai lainaraha, joka on käytetty osakkeiden tai muun tuottoa tuovan sijoituskohteen hankintaan. Myös vaikkapa metsätalouteen tai muuhun pääomatuloja tuottavaan toimintaan otettu laina kuuluu tähän kategoriaan. Oleellista on, että velan todellinen käyttötarkoitus on tulon tuottaminen – verottaja katsoo velan luonnetta sen perusteella, mihin rahat on käytetty.
Tulonhankkimisvelan korot ovat täysin vähennyskelpoisia pääomatuloista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos sinulla on vaikkapa vuokratuloja tai muita pääomatuloja, voit vähentää niistä koko vuoden aikana maksettujen tulonhankkimislainan korkojen summan. Tämä vähentää maksettavien pääomatuloverojen määrää. Esimerkiksi sijoitusasuntolainan korot voi vähentää vuokratuloista, jolloin verotettava pääomatulo pienenee ja verot kevenevät vastaavasti.
Alijäämähyvitys – verohyvitys jos pääomatuloja ei ole. Monella yksityishenkilöllä ei ole merkittäviä pääomatuloja, tai korkomenot saattavat ylittää pääomatulot. Tällöin käyttöön tulee alijäämähyvitys. Verolainsäädännön mukaan jos pääomatulot eivät riitä vähennyksiin (eli syntyy pääomatulolajin alijäämää), tuosta alijäämästä 30 % hyvitetään ansiotulojen verosta. Toisin sanoen valtio antaa osan koroista takaisin veronkevennyksenä palkka- tai eläketulon verotuksessa. Alijäämähyvityksen prosentti on 30 %, mikä vastaa pääomatulojen perusverokantaa.
Vuonna 2026 alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa vuodessa henkilöä kohden (puolisoilla yhteensä enintään 2 800 €) ja lisäksi huollettavista lapsista saa pientä lisäkorotusta tähän maksimimäärään (400 € yhdestä lapsesta, 800 € kahdesta tai useammasta). Nämä rajat käytännössä tarkoittavat, että esimerkiksi yksineläjä voi saada korkeintaan 1 400 euron veronhyvityksen alijäämästä, mikä vastaa noin 4 667 euron vähennyskelpoisia korkoja (koska 30 % siitä on 1 400 €).
Useimmissa tavallisissa tilanteissa lainan korkomenot eivät ylitä näitä rajoja, joten alijäämähyvitys kattaa tyypillisesti täysimääräisesti tuon 30 % osuuden koroista. Jos kuitenkin korkomenoja olisi niin paljon, että alijäämähyvityksen katto ylittyisi, ylimenevä osa vähennyksistä jää odottamaan tulevia vuosia: ne siirtyvät vähennettäviksi mahdollisista tulevista pääomatuloista jopa kymmenen vuoden ajan eteenpäin.
Opintolainan korot ja verovähennys
Opintolaina on monelle tuttu velka opintojen ajoilta. Opintolainan korot eivät ole verovähennyskelpoisia henkilöverotuksessa. Aiemmin Suomessa oli käytössä järjestelmä, jossa opintolainansa ajallaan takaisin maksaville myönnettiin verotuksessa opintolainavähennys. Tämä tarkoitti sitä, että tietyn osan opintolainasta sai vähentää valmistumisen jälkeen verotuksessa, jos tietyt ehdot täyttyivät. Opintolainavähennys oli kuitenkin rajattu niille opiskelijoille, jotka olivat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa ennen elokuuta 2014 ja suorittivat tutkintonsa määräajassa. Kyseinen verovähennysoikeus on sittemmin lakkautettu uusilta opiskelijasukupolvilta.
Nykyään opintolainaa tuetaan eri tavoin: vuoden 2014 jälkeen opintonsa aloittaneille ei ole tarjolla verovähennystä, vaan sen sijaan opintolainaa takaisin maksaville saatetaan myöntää Kelan kautta opintolainahyvitys (joka on suoritus lainanlyhennykseksi valmistumisen jälkeen tietyin ehdoin). Tämä ei kuitenkaan liity tuloverotukseen. Olennaista on, että opintolainan koroista et saa vähennyksiä verotuksessa vuonna 2026. Kun opintolainan takaisinmaksu alkaa, korkojen osuus lisätään yleensä opintolainan pääomaan takaisinmaksuajalta opintojen päättymisen jälkeen (jos on sovittu lyhennysvapaista opintojen ajalle). Nämäkin korot ovat henkilökohtaisia elämisen kuluja, joita verotus kohtaa samalla tavoin kuin muidenkin kulutusluonteisten lainojen korkoja – ilman verohelpotuksia.
Korkojen verovähennyskelpoisuus Suomessa 2026 kokemuksia
”Minulla on pieni sijoitusasunto, ja olin aluksi epävarma siitä, mihin kohtaan korot menevät. Kun lainan käyttötarkoitus oli merkitty oikein, kokonaisuus tuntui yllättävän selkeältä ja veroihin tuli pieni helpotus. En kokenut sitä suurena etuna, mutta se teki laskelmista rauhallisempia.” – Joonas
”Oman asunnon lainan koroista en saanut vähennystä, ja se piti vain hyväksyä. Kun luovuin vanhasta oletuksesta, budjetointi helpottui. Oli mukavaa, että esitäytetyssä ilmoituksessa tiedot näkyivät kuitenkin, niin pystyin tarkistamaan ne nopeasti.” – Aino
”Minulla on pieni sijoituslaina, mutta pääomatuloja tulee epätasaisesti. Alijäämähyvityksen idea aukesi vasta, kun katsoin, miten korko vaikutti ansiotulojen veroihin. Kokemus jäi positiiviseksi, koska nyt osaan arvioida nettopuolta realistisemmin ennen kuin teen uusia päätöksiä.” – Petri
