
Kun pankkilaina jää haaveeksi ja rahat ovat tiukilla, moni etsii muita rahoitusvaihtoehtoja. Yksi yllättävän harvojen tuntema mahdollisuus on sosiaalinen luototus, eli julkinen pienlaina pienituloisille henkilölle, joka ei saa kohtuuehtoista lainaa muualta. Onko tästä yhteiskunnan myöntämästä luotosta oikeasti apua velkakierteeseen tai yllättäviin menoihin?
Tarkastelemme sosiaalista luototusta puolueettomasti – mikä se on, kuka sitä voi saada ja auttaako se ratkaisemaan tavallisten suomalaisten rahahuolia.
Sisällysluettelo:
Hae lainaa näissä palveluissa:
Mitä sosiaalinen luototus on?
Sosiaalinen luototus on kunnan tai hyvinvointialueen sosiaalitoimen myöntämä laina, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista. Käytännössä kyse on matalakorkoisesta (tai jopa korottomasta) luotosta, joka on suunnattu pienituloisille ja vähävaraisille ihmisille, joille pankit tai muut rahoitusyhtiöt eivät myönnä lainaa kohtuullisin ehdoin. Sosiaalisen luoton ideana on tarjota taloudellista apua hallitusti niin, että velallinen pystyy maksamaan lainan takaisin ja samalla välttää kalliit pikavipit tai perintäkulut.
Tyypillisesti sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi:
- Velkakierteen katkaisemiseen ja talouden tasapainottamiseen: Usein sosiaalisella luotolla yhdistetään pienempiä korkeakorkoisia velkoja yhdeksi edullisemmaksi lainaksi, jolloin kuukausimenot pienenevät.
- Välttämättömiin hankintoihin: Tällaisia voivat olla arjen kannalta oleelliset ostokset, joihin pienituloisella ei muuten olisi varaa. Esimerkkejä ovat kodinkoneiden hankinta (pesukone, jääkaappi), silmälasit tai vaikkapa hammasremontti.
- Työllistymisen ja asumisen tukemiseen: Sosiaalinen luotto voi mahdollistaa esimerkiksi auton korjauksen tai kurssin maksun, jos ne ovat edellytyksiä työn saamiselle tai säilyttämiselle. Samoin sitä voidaan myöntää vuokravakuuden maksuun turvaamaan asuminen.
- Yllättävien kriisitilanteiden ratkaisemiseen: Jos perhettä kohtaa äkillinen meno (esimerkiksi kodin tulipalon jälkeiset hankinnat tai muu kriisi), sosiaalinen laina voi olla apuna ilman että tarvitsee turvautua korkeakorkoisiin hätälainoihin.
Sosiaalinen luototus on osa sosiaalihuollon palveluja. Siihen liittyy usein myös neuvontaa: lainan hakija saa talousohjausta ja apua oman rahatilanteensa suunnitteluun. Tarkoitus on, että asiakas oppii hallitsemaan omaa talouttaan paremmin eikä jatkossa velkaantuisi lisää. Palvelu on siis enemmän kuin pelkkä laina – siihen sisältyy myös tukea ja seurantaa.
Kenelle sosiaalinen luotto on tarkoitettu?
Kenellä on mahdollisuus saada sosiaalista luottoa? Kohderyhmänä ovat pienituloiset ja vähävaraiset henkilöt tai perheet, joilla on kuitenkin kyky hoitaa lainan takaisinmaksu. Tämä tarkoittaa, että hakijalla täytyy olla säännöllisiä tuloja tai muuten realistinen maksusuunnitelma, jonka puitteissa luotto voidaan maksaa takaisin sovitussa ajassa. Tyypillinen hakija on esimerkiksi ihminen, jolla on työpaikka tai eläke tuloinaan mutta jonka tulot eivät riitä yllättävään menoon tai vanhojen velkojen korkojen maksamiseen. Usein hakijalla saattaa olla maksuhäiriömerkintä (menetetty luottotiedot), mikä estää uuden pankkilainan saamisen – sosiaalinen luotto voi silloin olla lähes ainoa lainamahdollisuus.
Sosiaalista luottoa ei myönnetä kaikille halukkaille. Koska tarkoitus on varmistaa takaisinmaksu, hakijaa ja hänen taloudellista tilannettaan arvioidaan tarkasti. Yleisiä syitä kielteiselle päätökselle ovat:
- Liian heikko maksukyky: Jos hakijan tulot ovat niin pienet tai menot niin suuret, ettei lainaa realistisesti pystytä maksamaan takaisin, luottoa ei myönnetä. Esimerkiksi pitkäaikaisesti työttömällä ilman mitään ylimääräistä maksuvaraa sosiaalinenkin laina voisi johtaa vain uusiin ongelmiin, joten päätös on kielteinen. Tällöin henkilölle voidaan suositella muita tukitoimia, kuten toimeentulotukea tai velkajärjestelyä, mieluummin kuin uutta lainaa.
- Liian paljon velkaa ennestään: Jos hakijalla on jo mittavat velat (esimerkiksi kymmeniä tuhansia euroja ulosotossa), sosiaalinen luotto ei välttämättä sovellu tilanteen ratkaisuun. Luoton summa on rajallinen, eikä sillä ehkä pystyttäisi merkittävästi parantamaan tilannetta. Myös jos velkaantuminen on edelleen käynnissä (velallinen ottaa jatkuvasti uutta velkaa), edellytyksiä sosiaaliselle luotolle ei ole.
- Mahdollisuus saada muuta luottoa: Sosiaalinen luototus on viimesijainen keino. Jos hakija periaatteessa pystyisi saamaan pankista lainaa tai esimerkiksi käyttämään Takuusäätiön takauspalvelua, sosiaalista luottoa ei myönnetä. Sosiaaliviranomaiset selvittävät yleensä, onko hakijalla muita vaihtoehtoja. Tämä voi tuntua hakijasta turhauttavalta – on tapauksia, joissa vakaat tulot estävät sosiaalisen luoton saamisen, koska katsotaan että hakija pärjäisi kaupallisellakin luotolla.
- Taloudenhallintaa heikentävät ongelmat: Jos hakijalla on vakavia päihde- tai peliriippuvuuksia tai muuta sellaista, mikä todennäköisesti vaarantaa takaisinmaksukyvyn, se voi johtaa kielteiseen päätökseen. Myös tällöin ensisijaisena nähdään muiden ongelmien hoito ennen uuden lainan antamista.
Lisäksi hakijan kokonaisperhetilanne otetaan huomioon. Jos hakija on naimisissa tai elää yhteistaloudessa, puolison tulot ja varallisuus vaikuttavat arviointiin. Esimerkiksi pienituloinen eläkeläinen on voinut jäädä ilman sosiaalista luottoa siksi, että hänen puolisollaan on palkkatulot – yhdessä he eivät ehkä täytä vähävaraisuuden kriteeriä, vaikka yksin hakija täyttäisi. Tällaiset tapaukset voivat herättää kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta, mutta sosiaalinen luototus kohdentuu nimenomaan niille, joilla ei koko taloudessa ole muuta rahoitusmahdollisuutta.
Miten sosiaalista luottoa haetaan?
Sosiaalisen luoton hakeminen tapahtuu oman kotikunnan tai hyvinvointialueen sosiaalitoimen kautta. Vuoden 2023 elokuusta alkaen laki edellyttää, että jokainen hyvinvointialue tarjoaa sosiaalisen luototuksen palvelua asukkailleen. Aiemmin palvelu oli vapaaehtoinen ja käytössä vain harvoissa kunnissa – vielä vuonna 2019 sosiaalista luottoa antoi aktiivisesti vain 30 kuntaa (lähinnä suuret kaupungit). Nyt se on periaatteessa kaikkien ulottuvilla, mutta käytännön toteutus voi hieman vaihdella alueittain. Helsingissä sosiaalista luottoa haetaan kaupungin sosiaali- ja velkaneuvonnan kautta, kun taas muualla maassa hakemukset käsittelevät hyvinvointialueiden sosiaalipalvelut.
Yleiset askeleet sosiaalisen luoton hakemisessa ovat seuraavat:
- Ota yhteyttä viranomaisiin: Ensimmäinen askel on yleensä soittaa oman hyvinvointialueen sosiaaliseen luototukseen erikoistuneelle neuvontanumeroille tai varata aika sosiaalitoimistoon. Puhelimitse voidaan tehdä alustava kartoitus tilanteestasi. Esimerkiksi sinulta kysytään tuloistasi, menoistasi ja veloistasi kokonaiskuvan saamiseksi.
- Alustava arvio ja neuvonta: Sosiaaliviranomainen arvioi, täyttyvätkö sosiaalisen luoton kriteerit tapauksessasi. Samalla sinulle annetaan talousneuvontaa: käydään läpi budjettiasi ja pohditaan, onko lainalle aidosti tarvetta ja pystytkö hoitamaan sen. Saat myös ohjeita vaihtoehtoisista ratkaisuista. Esimerkiksi sinua voidaan neuvoa hakemaan ensiksi Takuusäätiön pienlainaa (enintään 2000 €) tai takauslainaa pankista, koska monilla alueilla on käytäntö, että näitä vaihtoehtoja yritetään ensin.
- Hakemuksen täyttäminen: Mikäli alustavassa arvioinnissa ilmenee, että sosiaalinen luotto voisi soveltua tilanteeseesi, sinua pyydetään täyttämään varsinainen hakemus. Hakemukseen liitetään yleensä tarvittavat selvitykset tuloista, menoista, veloista ja mahdollisista muista varoista. Viranomainen voi myös tarkistaa, oletko oikeutettu muihin tukiin (kuten toimeentulotukeen) – sosiaalinen luotto ei automaattisesti estä toimeentulotuen saamista, mutta lain mukaan on selvitettävä, onko avustukselle tarve ennen lainan myöntämistä.
- Päätös ja sopimus: Sosiaalitoimi käsittelee hakemuksen ja tekee päätöksen lainan myöntämisestä tai hylkäämisestä. Käsittelyaika vaihtelee; joillakin alueilla päätöksiä voidaan joutua jonottamaan ruuhkien takia. Jos päätös on myönteinen, kanssasi tehdään luottosopimus, jossa määritellään lainan määrä, takaisinmaksuerät, korot sekä muut ehdot. Samalla yleensä sovitaan jatkuvasta talousseurannasta ja -neuvonnasta takaisinmaksun ajaksi. Mikäli päätös on kielteinen, pyritään sinua neuvomaan muissa vaihtoehdoissa (esimerkiksi velkajärjestely, tukien hakeminen tms.).
Hakuprosessi saattaa paperitöineen ja selvittelyineen tuntua byrokraattiselta verrattuna netistä haettavaan pikaluottoon. Kuitenkin sosiaalisen luoton etuna on henkilökohtainen palvelu: virkailija perehtyy tilanteeseesi ja pyrkii löytämään parhaan ratkaisun, olipa se sitten laina tai jokin muu apu. Hakijan kannalta on hyvä varautua siihen, että omat taloustiedot käydään tarkasti läpi. Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jotta luotto pystytään räätälöimään sopivaksi ja jotta varmistutaan, ettei laina pahenna velallisen asemaa entisestään.
Lainan ehdot ja rajat
Sosiaalinen luotto on koroltaan ja kustannuksiltaan huomattavasti edullisempi kuin markkinoiden kulutusluotot. Korko on laissa säädetty enintään Suomen Pankin vahvistama viitekorko (korkolain 12 §). Käytännössä monet hyvinvointialueet perivät juuri tuon viitekoron suuruisen koron. Viitekorko tarkistetaan puolivuosittain – esimerkiksi vuonna 2023 se oli 2,5 % vuoden lopulle asti, ja vuonna 2024 se nousi välillä yli 3 %:iin. Vertailun vuoksi kulutusluottojen korot voivat helposti olla 5–15 % ja pikavipeissä vielä moninkertaisesti korkeampia. Sosiaalisesta luotosta ei peritä avaus- tai järjestelypalkkioita, ja koska lainanantajana on julkisyhteisö, tarkoitus ei ole tuottaa voittoa vaan kattaa korkeintaan hallinnolliset kulut. Tämä tekee sosiaalisesta luotosta edullisimman mahdollisen lainanmuodon lainansaajalle.
Lainasummat sosiaalisessa luototuksessa vaihtelevat tapauskohtaisesti ja alueittain. Tyypillisesti myönnettävä luotto voi olla muutamien satojen eurojen suuruisesta jopa useisiin tuhansiin euroihin. Laissa ei ole määrätty yhtä kaikille samaa enimmäissummaa, joten hyvinvointialueet ovat linjanneet omia rajojaan: joillakin alueilla sosiaalisen luoton yläraja on vain noin 3000 €, kun taas toiset alueet voivat myöntää jopa 10 000–15 000 € luottoja. Esimerkiksi Helsingissä sosiaalista luottoa voi saada 500 eurosta 15 000 euroon, kun taas eräillä pienemmillä alueilla katto on matalampi. Tämä tarkoittaa, että asuinpaikasta riippuen sosiaalisella luotolla voi kattaa isompiakin menoja tai velkoja – tai sitten vain aivan pienet tarpeet. Alueilla on myös oikeus päättää omasta luottopääomastaan eli paljonko rahaa sosiaalisiin lainoihin budjetoidaan vuosittain. Koska kyse on määrärahasidonnaisesta palvelusta, rahaa voi käytännössä olla rajallisesti tarjolla.
Takaisinmaksuaika sovitetaan lainan määrään ja hakijan maksukykyyn. Monilla hyvinvointialueilla maksimiaika on ollut 5 vuotta, mutta joissakin joustoa on jopa 7–8 vuoteen asti. Mitä suurempi luotto, sitä pidempi takaisinmaksuaika voidaan myöntää, jotta kuukausierä pysyy kohtuullisena. Esimerkiksi 15 000 euron luottoa voisi maksaa takaisin 7 vuoden ajan, kun taas parin tuhannen euron lainan voisi suorittaa pois parissa vuodessa. Tarvittaessa uudet säännökset mahdollistavat myös vapaakuukaudet (eli kuukausia, joilta lyhennystä ei tarvitse maksaa) ja jopa maksuohjelman muutokset tai osittaiset vapautukset, jos lainansaajan tilanne heikkenee merkittävästi takaisinmaksun aikana. Tällaiset joustot on kirjattu lakiin juuri siksi, että laina pysyisi hallinnassa myös elämäntilanteen muuttuessa.
On hyvä korostaa, että sosiaalinen luotto ei ole subjektiivinen oikeus. Vaikka lain edellytykset täyttyisivätkin, päätös on harkinnanvarainen ja riippuu myös määrärahojen riittävyydestä sekä paikallisista linjauksista. Toisin kuin vaikkapa opintolaina, jota Kela myöntää tietyin ehdoin lähes automaattisesti kaikille hakijoille, sosiaalinen luotto voidaan evätä monesta syystä (kuten edellä kuvattiin). Tämä harkinnanvaraisuus näkyy myös tilastoissa: esimerkiksi eräällä hyvinvointialueella raportoitujen tietojen mukaan vain noin kolmasosa hakijoista sai myönteisen päätöksen. Hakijalle tämä merkitsee, että sosiaaliseen luottoon ei kannata laskea kuin ”varmana” pelastuksena, vaan sitä on syytä pitää yhtenä mahdollisuutena muiden joukossa.
Sosiaalinen luototus käytännössä: hyödyt ja haasteet
Sosiaalisen luototuksen toimivuutta on pohdittu sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Toimiiko se käytännössä? Kokemukset ovat kaksijakoisia: toisaalta sosiaalinen luotto on osoittanut tuovansa merkittäviä hyötyjä tietyissä tilanteissa, mutta toisaalta sen rajallinen saatavuus ja tiukat kriteerit rajaavat vaikutuspiiriä. Seuraavassa on eritelty sosiaalisen luototuksen keskeisiä hyötyjä ja toisaalta ongelmakohtia:
Sosiaalisen luoton hyödyt ja vaikutukset
- Velallisen kannalta edullisin vaihtoehto: Sosiaalinen luotto on korkokuluiltaan ylivoimaisesti halvin laina, jonka velkaantunut henkilö voi saada. Matalan koron ja kuluttomuuden ansiosta lainan takaisinmaksu onnistuu helpommin, eikä velkataakka kasva entisestään. Moni, joka on saanut sosiaalisen luoton, on pystynyt sen turvin katkaisemaan pikavippikierteen ja säästämään satoja euroja korkokuluissa. Tämä parantaa velallisen mahdollisuuksia päästä takaisin jaloilleen.
- Ehkäisee syrjäytymistä ja toimeentulotukimenoja: Kun talous saadaan kuntoon sosiaalisen luoton avulla, henkilö voi välttyä pitkäaikaiselta sosiaalitukien varassa elämiseltä. Esimerkiksi Espoon kaupungissa laskettiin vuonna 2014, että sosiaalisilla lainoilla oli säästetty lähes 2 miljoonaa euroa toimeentulotukimenoja, kun vastaavana aikana myönnettiin luottoja noin 4 miljoonan euron edestä. Tämä vihjaa, että oikein kohdennettuna sosiaalinen luotto maksaa itse itsensä takaisin vähentyneinä tukikuluina ja parempana yhteiskunnallisena osallisuutena.
- Hallitumpi ratkaisu kuin perintä tai ulosotto: Sosiaalinen luotto on velalliselle armollisempi tapa hoitaa rästit kuin se, että velat menisivät perintään ja ulosottoon. Kun laina järjestellään sosiaalitoimen kautta, tavoitteena on löytää kestävä maksuohjelma, joka ottaa huomioon elämisen kustannukset. Lisäksi lainansaajalle tarjotaan talousneuvontaa koko takaisinmaksuajan. Tämä henkilökohtainen tuki voi auttaa omaksumaan parempia taloustaitoja ja estää uusien velkojen kasaantumista.
- Mahdollistaa arjen jatkumisen: Sosiaalinen luotto voi ratkaista käytännön ongelmia, jotka uhkaavat hakijan arkea. Esimerkiksi rikkinäisen jääkaapin korvaaminen uudella tai rikkinäisten silmälasien uusiminen voi olla vähävaraiselle ylivoimaista ilman edullista lainaa. Samoin työssäkäyntiä tukeva laina (kuten auton korjaus) voi auttaa hakijaa pysymään työelämässä. Näin suhteellisen pienellä luotolla ehkäistään suurempia ongelmia, kuten työttömyyttä tai asumisen menettämistä.
Sosiaalisen luototuksen haasteet ja rajoitteet
- Rajoitettu saatavuus ja tunnettuus: Historian saatossa sosiaalinen luototus on ollut alikäytetty palvelu. Ennen vuotta 2023 vain pieni osa kunnista tarjosi sitä, ja vaikka nyt palvelu on laajentunut joka alueelle, kaikki sitä tarvitsevat eivät vieläkään saa apua. Joillakin alueilla sosiaalinen luototus on vasta käynnistymässä, henkilöstöä on vähän tai tiedotus ontuu. On raportoitu, että erään hyvinvointialueen neuvontapuhelin oli usein ruuhkautunut tai kiinni suuren kysynnän vuoksi. Moni kansalainen ei edes tiedä tällaisesta mahdollisuudesta, joten he saattavat turvautua kalliimpiin keinoihin, vaikka voisivat periaatteessa olla oikeutettuja sosiaaliseen luottoon.
- Ei sovellu kaikille velkakriiseille: Kuten todettu, sosiaalinen luotto on ratkaisu vain tietyn profiilin hakijoille – heille, joilla on tarpeeksi mutta ei liikaa. Tämä rajaa pois kaikkein heikoimmassa asemassa olevat (koska heillä ei ole maksukykyä) sekä ne, joilla olisi mahdollisuus kaupalliseen luottoon. Monet velkaantuneet, joilla on hyvin suuret velat, eivät voi saada riittävän isoa sosiaalista luottoa tilanteensa korjaamiseen. Esimerkiksi jos henkilöllä on 20 000 € velkaa ulosotossa, sosiaalinen luotto (joka on ehkä enintään 10 000 € alueella) ei riitä koko summan hoitoon ja takaisinmaksuaika menisi liian pitkäksi. Sosiaalinen luotto onkin tehokas vain pienemmissä veloissa ja menoissa – isoihin velkaongelmiin tarvitaan velkajärjestelyjä tai muita keinoja.
- Päätöskriteerit ja alueelliset erot: Koska hyvinvointialueet soveltavat lakia hieman eri tavoin, syntyy tilanne, jossa kaksi samassa taloudellisessa jamassa olevaa henkilöä voi saada eri päätöksen eri puolilla Suomea. Toisessa maakunnassa hän voisi saada 8 000 € sosiaalisen luoton 7 vuoden maksuajalla, kun toisaalla tarjottaisiin ehkä 3 000 € 5 vuodeksi – tai ei lainaa lainkaan. Tällainen epätasa-arvoisuus herättää kritiikkiä. Lisäksi se vaikeuttaa neuvontaa: valtakunnalliset auttavat tahot (kuten Takuusäätiö) eivät voi varmuudella sanoa asiakkaalle, voiko tämä saada sosiaalista luottoa, koska käytännöt vaihtelevat. Yhtenäisiä tilastotietojakaan ei vielä ole, eli tarkkaa kuvaa sosiaalisen luototuksen läpileikkauksesta puuttuu (viranomaiset tosin suunnittelevat tilastojen keruuta lähivuosina).
- Hakuprosessi ja viiveet: Toisin kuin verkkopankista haettava laina, sosiaalinen luotto ei ole pikaratkaisu. Hakemuksen käsittely vie aikaa, ja hakijan on käytävä läpi taloutensa perkaus virkailijan kanssa. Kiireellisessä rahantarpeessa prosessi saattaa tuntua turhauttavan hitaalta. Jos vaikkapa vuokran maksussa on hätä, sosiaalinen luotto ei välttämättä ehdi paikalle ajoissa – tosin tällaisissa kriisitapauksissa kunnan on mahdollista myöntää myös muuta hätäapua (esim. toimeentulotuen ennakkoa), mutta se on eri asia. Oleellista on ymmärtää, että sosiaalinen luototus on suunnitelmallinen ratkaisu, ei nopea hätäluotto.
Kaiken kaikkiaan sosiaalinen luototus toimii niissä puitteissa, joihin se on tarkoitettu. Kun oikea ihminen saa oikean kokoisen luoton oikeaan aikaan, tulokset voivat olla erittäin positiivisia: velkakierre katkeaa, elämä normalisoituu ja yhteiskuntakin säästää. Kuitenkin palvelun vaikuttavuus jää rajalliseksi, jos vain harvat pystyvät sitä hyödyntämään. Nykyinen kehitys – koko maan kattava käyttöönotto – on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei automaattisesti poista kaikkia ongelmia. Jatkossa pohditaankin jo, pitäisikö sosiaalinen luototus keskittää yhdelle taholle koko maassa. Esillä on ollut ajatus siirtää sosiaalinen luototus hyvinvointialueilta Kelan hoidettavaksi, mikä saattaisi yhtenäistää käytäntöjä ja lisätä tehokkuutta. Tällaiset uudistukset ovat vielä selvityksessä, mutta ne osoittavat, että sosiaalisen luototuksen kehittäminen jatkuu.
Kannattaako sosiaalista luottoa hakea?
Lopulta olennaisin kysymys hakijan näkökulmasta on: kannattaako minun hakea sosiaalista luottoa? Vastaus riippuu tilanteestasi. Jos täytät selvästi sosiaalisen luoton kriteerit – eli olet pienituloinen etkä saa muuta lainaa, mutta sinulla on kykyä lyhentää lainaa pienissä erissä – sosiaalinen luotto on ehdottomasti tutustumisen arvoinen vaihtoehto. Se on taloudellisesti huomattavasti kestävämmin hoidettavissa kuin yksityiset pikaluotot, ja samalla saat tukea taloutesi hallintaan. Monelle velalliselle sosiaalinen luotto on ollut se pelastava tekijä, joka on mahdollistanut uuden alun ilman kohtuutonta korkotaakkaa.
Hakemista ei tarvitse pelätä – vaikka prosessi on perusteellinen, sosiaalitoimen tavoitteena ei ole syyllistää, vaan löytää keino auttaa. Jo hakuvaiheessa saat arvokasta neuvontaa, vaikket lopulta luottoa saisikaan. Varsinkin jos velkatilanne stressaa, kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä kunnan talous- ja velkaneuvontaan tai sosiaaliseen luototukseen ja kysyä neuvoa. Asiantuntijat osaavat arvioida tilanteesi ja kertoa, onko sosiaalinen luotto mahdollinen ja järkevä ratkaisu juuri sinulle.
On kuitenkin hyvä varautua siihen, että päätös voi olla kielteinen. Jos sosiaalista luottoa ei myönnetä tai se ei kata koko tarvetta, sinulle voidaan ehdottaa muita vaihtoehtoja. Takuusäätiön laina tai takaus pankkilainalle on yksi mahdollisuus järjestellä velkoja hieman korkeammalla korolla, mutta silti hallitummin kuin perintäyhtiöiden kanssa painiminen. Viime kädessä joissain tapauksissa voi tulla kyseeseen myös virallinen velkajärjestely tuomioistuimen kautta, mikäli velkamäärä on ylivoimainen.
Yksityiset laina vaihtoehdot (kuten nettipankit ja rahoitusyhtiöt) pysyvät monelle houkuttelevina, koska ne lupaavat rahaa nopeasti ja ilman ”paperisotaa”. Jos harkitset sellaista, muista vertailla huolellisesti kuluja ja korkoja. Verkkosivumme muissa osioissa on vertailuja erilaisista lainantarjoajista, jotka myöntävät lainaa myös heikommilla luottotiedoilla tai pienemmillä vaatimuksilla. Niiden kohdalla on oltava tarkkana: korkeat kulut voivat pahimmillaan syventää velkaongelmia. Sosiaalisen luoton etu on nimenomaan kohtuulliset ehdot, jotka kaupallisilla toimijoilla harvoin toteutuvat samassa mittakaavassa.
Yhteenvetona: Sosiaalinen luototus toimii monille sitä saaneille tärkeänä apuna ja antaa uuden mahdollisuuden vakaampaan talouteen. Se ei ole kuitenkaan mikään taikaratkaisu kaikille velkaongelmille. Mikäli olet taloudellisessa ahdingossa, kannattaa selvittää sosiaalisen luoton mahdollisuus yhtenä osana ratkaisupakettia. Parhaassa tapauksessa se on se puuttuva palanen, joka auttaa sinut yli vaikean tilanteen. Ja vaikkei sosiaalinen luotto juuri sinun tilanteessasi toteutuisikaan, vaihtoehtoja on aina – tärkeintä on hakea apua ajoissa ja välttää piiloutumasta velkaongelmien kanssa. Punnitse rauhassa eri mahdollisuudet, kysy neuvoa asiantuntijoilta ja tee päätös, joka pitkällä tähtäimellä tukee taloutesi terveyttä. Joka tapauksessa tieto sosiaalisesta luototuksesta kannattaa pitää mielessä, sillä se voi oikeissa oloissa olla toimiva ratkaisu.

