Yhä useampi suomalainen turvautuu verkossa haettaviin kulutusluottoihin, sillä perinteisten pankkien vaatimukset ja prosessit tuntuvat vaikeilta. Vuoden 2025 lainamarkkina on kuitenkin kehittynyt: korkotaso on tasoittunut ja lainsäädäntö on kiristynyt, mutta suuret vakuudettomat lainat ovat yhä yleisiä.
Tämä artikkeli tarjoaa neutraalin katsauksen siihen, mitä edullinen laina tarkoittaa, miten koroista ja kulutusluottojen laeista pysyy kärryillä ja millaisia asioita hakijan kannattaa huomioida ennen lainan ottamista. Tarkoituksena ei ole suositella tiettyjä lainapalveluita vaan auttaa ymmärtämään hintaan vaikuttavia tekijöitä.
Sisällysluettelo:
Hae edullista lainaa näissä palveluissa:
Mikä on edullinen laina?
Kun puhutaan edullisesta lainasta, moni miettii pelkkää nimellistä korkoprosenttia. Lainan hintaan vaikuttaa kuitenkin useita asioita: viitekorko (esimerkiksi euribor), pankin tai rahoitusyhtiön perimä marginaali, lainan avausmaksu ja kuukausittaiset tilinhoitokulut. Vakuudettomien kulutusluottojen korot muodostuvat yleensä 3 kuukauden euribor‑viitekorosta ja luotonmyöntäjän marginaalista.
Heinäkuun 2025 alussa yleisimmät euribor‑korot olivat noin 2 %, ja artikkelissa lainatietoja julkaisevan Vuosikorkolaskuri.fi:n mukaan tavallinen vakuudettoman kulutusluoton marginaali on 6–12 prosenttiyksikköä viitekoron päälle. Edullisin marginaali (noin 2,9 %) koskee vain harvoja kanta‑asiakkaita. Tämä tarkoittaa, että edullisenkin kulutusluoton nimellinen korko on tyypillisesti 8–14 %.
Todellisesta vuosikorosta (APR) näkee lainan todellisen hinnan. Siinä otetaan huomioon myös avausmaksu ja mahdolliset tilinhoitopalkkiot. Uusi korkokatto rajoittaa kuitenkin näitä kuluja: erilaisia palkkioita saa veloittaa enintään 0,01 % luoton summasta päivässä ja yhteensä enintään 150 euroa vuodessa sekä 5 euroa kiinteää kulua. Halpa laina ei siis ole pelkästään alhainen korko, vaan kokonaisuuden – viitekoron, marginaalin, maksujen ja laina‑ajan – muodostama kokonaiskustannus.
Lainan todellinen hinta ja korkomuutokset
Euribor‑korot ovat nousseet rajusti vuoden 2022 jälkeen, mutta kesällä 2025 ne ovat noin 2 %. Se merkitsee helpotusta lainanottajalle verrattuna edellisvuosien huippuihin. Korkojen kehitys näkyy tilastoissa: Suomen Pankin mukaan uusien kulutusluottojen keskikorko laski joulukuussa 2024 6,04 % tasolle, kun vuotta aiemmin se oli 7,5 %.
Vaikka keskimääräiset korot ovat laskeneet, lainasummat ovat kasvaneet. Tilastotiedotteessa kerrotaan, että kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen lopussa 28 mrd euroa ja vuosikasvuvauhti 0,3 %; noin puolet tästä (13,8 mrd euroa) oli vakuudettomia kulutusluottoja. Pankkien myöntämien kulutusluottojen kanta oli toukokuun 2025 lopussa 17,6 mrd euroa.
Nämä luvut osoittavat, että suomalaiset ottavat yhä enemmän suurempia kulutusluottoja, vaikka korkotaso on maltillinen. Lainan kokonaiskustannuksiin vaikuttavat kuitenkin myös laina‑aika ja mahdollinen vakuus. Pitkä laina‑aika voi houkutella pienellä kuukausierällä, mutta se kasvattaa takaisinmaksettavan summan suureksi, kuten STT Info ‑tiedote havainnollistaa: 70 000 euron kulutusluotto 8 vuoden laina‑ajalla ja 17 % korolla johtaa yli 47 000 euron korkokuluihin. Siksi todellisen vuosikoron ja kokonaiskustannuksen vertaaminen on välttämätöntä.
Korkotaso 2025: mitä kulutusluotto maksaa?
Vakuudettomien kulutusluottojen korot vaihtelevat ja riippuvat hakijan taloudellisesta asemasta, luottohistoriasta ja lainan määrästä. Kulutusluottojen korkokatto rajoittaa nimelliskoron enintään 15 % plus Suomen Pankin vahvistama viitekorko; kesällä 2025 viitekorko on 3,5 %, joten enimmäiskorko on 18,5 %. Korko ei kuitenkaan saa ylittää 20 % edes viitekoron noustessa. Kuluttajan kannalta tärkeämpi on todellinen vuosikorko, joka voi olla nimellistä korkoa suurempi, koska siihen lasketaan mukaan myös avaus‑ ja tilinhoitomaksut.
Vuosikorkolaskurin sivusto kertoo, että tavallinen kulutusluoton marginaali on 6–12 % ja pienin mahdollinen marginaali 2,9–3,95 %. Tämä tarkoittaa, että hyvin luottokelpoiselle asiakkaalle voidaan tarjota nimellistä korkoa lähelle 6 %, mutta yleisemmin kulutusluoton korko asettuu 8–14 % välille. Sen lisäksi pankit voivat periä 0,40–1,00 % avausmaksun lainan määrästä ja kuukausittaisen tilinhoitokulun muutamasta eurosta kymmeneen euroon. Nämä kulut nostavat lainan todellista hintaa.
Lainsäädäntö ja korkokatto
Suomessa kulutusluottojen sääntelyä on tiukennettu useaan otteeseen pikalainojen hillitsemiseksi. Lokakuussa 2023 voimaan tullut lainmuutos laski kulutusluottojen nimellisen vuosikoron enimmäistasoksi 15 prosenttia, jonka päälle lisätään viitekorko, mutta kokonaiskorko voi olla enintään 20 %. Tämä korkokatto koskee nimellistä korkoa ja soveltuu myös luottokortteihin ja pieniin pikavippeihin. Laissa rajoitettiin lisäksi markkinointia: luotonmyöntäjä ei saa vähätellä luotonoton vakavuutta, muistuttaa käyttämättä olevasta luotosta, yhdistää lainaa rahapeleihin eikä kohdistaa mainontaa maksuhäiriömerkinnän saaneille. Lisäksi luottoa tai laskua ei saa tarjota ensisijaisena maksutapana verkkokaupassa, ja maksaminen edellyttää vahvaa tunnistautumista.
Korkokatto on vähentänyt korkeakorkoisten pikavippien tarjontaa ja pakottanut luotonmyöntäjiä harkitsemaan entistä tarkemmin asiakkaan maksukykyä. Budjetti.fi:n artikkelissa muistutetaan, että suurin sallittu nimelliskorko on viitekoron muutoksen myötä 18,5 % ja että todellinen vuosikorko voi olla korkeampi, koska siihen sisältyvät kaikki pakolliset kulut. Laissa on lisäksi rajoitettu erilaisten palkkioiden määrää päivää kohti ja vuodessa, mikä suojaa lainanottajaa yllättäviltä lisäkuluilta.
Positiivinen luottotietorekisteri ja maksukyvyn arviointi
Sääntelyn ohella lainapäätöksiin vaikuttaa vuonna 2024 käyttöönotettu positiivinen luottotietorekisteri. Verohallinnon ylläpitämä järjestelmä kerää tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista, ja tavoitteena on ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Rekisteri otettiin käyttöön 1.4.2024, ja luotonantajat ovat lain nojalla velvollisia pyytämään lainanhakijan tietoja sieltä luottopäätöstä tehdessään. Kuluttaja voi itse tarkastella ja hallinnoida tietojaan rekisterin asiointipalvelussa, asettaa vapaaehtoisen luottokiellon tai tarkistaa, mitä tietopyyntöjä luotonmyöntäjät ovat tehneet.
Rekisteristä näkyvät esimerkiksi asuntolainat, autolainat, kulutusluotot, opintolainat ja luottokortit. Pankit saavat myös tiedot henkilön palkkatuloista, eläkkeistä ja etuuksista tulorekisterin kautta, mutta pääomatulot eivät ainakaan vielä näy rekisterissä. Rekisteriä laajennetaan vaiheittain: 1.12.2025 alkaen siihen lisätään elinkeinoharjoittajille myönnetyt luotot, ja myöhemmin suunnitellaan myös taloyhtiölainojen tietojen lisäämistä. Santanderin asiantuntijan mukaan uusi rekisteri parantaa luottokelpoisuusarviointia ja voi jatkossa johtaa luottojen alempiin korkoihin, koska luotonmyöntäjät löytävät entistä paremmin luottokelpoiset asiakkaat.
Miten löytää edullinen laina?
Halvan lainan löytämisessä keskeistä on omien taloustietojen ymmärtäminen ja eri lainavaihtoehtojen vertaileminen. Seuraavat seikat auttavat saamaan paremman tarjouksen:
Hakijan taloudellinen tilanne
Luotonmyöntäjä arvioi hakijan maksukykyä tarkastelemalla positiivista luottotietorekisteriä, palkkatuloja ja olemassa olevia luottoja. Hakijan hyvä luottoluokitus ja tasainen tulovirta pienentävät riskiä, jolloin marginaali voi olla alhaisempi. Toisaalta suuri velkaantuminen nostaa korkotarjousta tai johtaa kielteiseen päätökseen. On suositeltavaa maksaa pois pieniä kalliita velkoja ja varmistaa, että laskut hoidetaan ajallaan, jotta luottotiedot pysyvät kunnossa.
Lainasumman ja laina‑ajan vaikutus
Yleensä pienempi lainasumma ja lyhyempi laina‑aika laskevat kokonaiskustannuksia. Kotimaisissa pankeissa vakuudettomien lainojen määrät vaihtelevat muutamasta tuhannesta eurosta jopa 50 000–70 000 euroon, ja laina‑ajat voivat olla 1–20 vuotta. Pitkä maksuaika pienentää kuukausierää, mutta kasvattaa korkojen osuutta merkittävästi, kuten STT Info ‑tiedote osoittaa. Jos mahdollista, kannattaa valita lyhyempi maksuaika ja maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä, jos se ei aiheuta lisäkuluja.
Vakuudet ja yhteishakija
Vakuudellinen laina – esimerkiksi asuntolainan yhteydessä otettu lisälaina tai autoa vastaan otettava laina – on yleensä edullisempi kuin täysin vakuudeton kulutusluotto. Vuosikorkolaskurin mukaan 20 000 euron vakuudellisen lainan todellinen vuosikorko vaihtelee 5–7 prosentin välillä. Jos luottoa hakee yhdessä puolison kanssa, pankki voi nähdä riskin pienemmäksi, mikä parantaa marginaalia.
Vertailu ja kilpailuttaminen
Lainamarkkina on monipuolistunut. Pankkien lisäksi lainoja myöntävät rahoitusyhtiöt ja ulkomaiset luottolaitokset, jotka ovat lisänneet osuuttaan kulutusluottomarkkinasta. Tarjous kannattaa aina pyytää usealta luotonmyöntäjältä. Useimmat kilpailutuspalvelut lähettävät yhden hakemuksen perusteella tarjoukset useilta pankeilta. Hakijan kannattaa vertailla nimelliskorkojen lisäksi todellista vuosikorkoa ja lue sopimusehdot huolellisesti. Tarkista myös mahdolliset joustot, kuten maksuvapaakuukaudet, ja se, kuinka paljon niiden käyttäminen maksaa (Takuusäätiön mukaan luotonmyöntäjä voi tulkita maksuvapaan uuden noston kaltaiseksi, mutta korko ei saa nousta yli 20 %).
Varovaisuus markkinoinnin suhteen
Uusi kuluttajansuojalaki kieltää lainatarjousten aggressiivisen markkinoinnin, mutta netti on silti täynnä houkuttelevia viestejä halvoista lainoista. Niiden yhteydessä kannattaa muistaa, että korkokatto koskee nimellistä korkoa ja että todellinen vuosikorko voi olla huomattavasti korkeampi. Luottoa ei myöskään saa tarjota oletusvaihtoehtona verkkokaupassa, mikä antaa kuluttajalle mahdollisuuden harkita muita maksutapoja.
Halvat lainat – esimerkkejä ja riskit
Termi halvat lainat voi olla harhaanjohtava, sillä kaikki kulutusluotot eivät ole automaattisesti edullisia. Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien kulutusluottokanta kasvoi vuoden 2025 alussa ja noin puolet siitä on vakuudetonta luottoa. Samanaikaisesti julkisissa tilastoissa on havaittavissa, että ongelmalainojen osuus on merkittävä: taseiden ulkopuolelle myytyjä kulutusluottoja oli maaliskuun 2025 lopussa yli 1,7 mrd euroa. Tämä kertoo siitä, että osa lainanottajista ei selviydy maksuistaan ja että luotonmyöntäjien riskit hinnoitellaan asiakkaiden koroissa.
Suuret vakuudettomat lainat yhdistettynä pitkiin maksuaikoihin voivat johtaa yllättävän suuriin kokonaiskuluihin. On myös hyvä muistaa, että korkojen lisäksi luotonmyöntäjä voi tarjota maksullisia lisäpalveluita, kuten nopean tilisiirron pikavipeille, joita korkosääntely ei koske. Kuluttajan kannattaa miettiä tarkkaan, tarvitseeko lainaa välittömästi vai voiko odottaa tavallista siirtoa ilman lisäkuluja.
Edullinen laina kokemuksia
Sanni: Joustava laina mutkattomalla hakuprosessilla
Hain pientä joustoluottoa remontointiin ja yllätyin, miten vähällä paperityöllä sain lainan tililleni. Ehdot olivat selkeät ja kuukausieriä pystyi muokkaamaan omaan budjettiin sopiviksi.
Tapio: Selkeät ehdot auttoivat päätöksessä
Vertailin eri vaihtoehtoja ja pysähdyin lainaan, jonka todellinen vuosikorko oli kilpailukykyinen. Sopimuksen yksityiskohdat eriteltiin liitteessä ymmärrettävästi ilman piilokuluja.
Niina: Nopea käsittely vähensi huolia
Kun lainan hakemus hyväksyttiin saman päivän aikana, sain rahat käyttöön nopeammin kuin odotin. Korko oli matalampi kuin monessa muussa tarjouksessa, ja palautteen perusteella kuluista sai hyvän yleiskuvan heti hakuvaiheessa.