
Suomeen muuttavat nuoret ulkomaalaiset joutuvat usein pohtimaan rahoitusratkaisuja jo ensimmäisten kuukausien aikana. Oman asunnon tai auton hankinta, opiskelun aloitus ja arjen hankinnat vaativat pääomaa, eikä kaikilla ole säästöjä tai tukiverkostoja. Lainaa ulkomaalaiselle – sanapari herättää monessa epäluuloja. Voiko Suomessa oleskeleva henkilö saada kulutusluoton tai asuntolainan, jos kansalaisuus on muu kuin suomalainen? Artikkeli pureutuu tähän aiheeseen kattavasti. Taustalla ovat luotettavat lähteet, kuten Digi- ja väestötietoviraston (DVV), Finanssialan ja valvontaviranomaisten julkaisut sekä uutismedia.
Sisällysluettelo:
Hae lainaa ulkomaalaiselle näissä palveluissa:
Ulkomaalainen lainanhakija suomalaisessa arjessa
Helsinkiin ja muualle Suomeen saapuvat muuttajat ovat usein kansainvälisiä opiskelijoita, työn perässä tulleita ammattilaisia tai suomalaisten puolisoita. He ottavat pikaisesti haltuunsa suomalaisen yhteiskunnan, mutta rahoitusasioissa törmätään helposti uusiin käsitteisiin: henkilötunnus, verkkopankkitunnukset, luottotietorekisteri ja kuluttajaluottolainsäädäntö. Moni nuori miettii, tarvitseeko ulkomaalaisella olla suomalainen passi lainan hakemiseen. Todellisuudessa kansalaisuus ei ole ratkaiseva tekijä, vaan keskeistä on se, kuinka tiiviisti hakija on integroitunut Suomeen.
Lainapäätös perustuu useisiin seikkoihin, joista merkittävimpiä ovat hakijan ikä, laillinen oleskeluoikeus, kotimainen osoite, henkilötunnus sekä säännölliset tulot. Nämä vaatimukset ovat perustana sekä pankkien myöntämille asuntolainoille että kulutusluotoille.
Perusedellytykset – mitä ulkomaalaiselta edellytetään?
Ikä ja oikeustoimikelpoisuus
Lainasopimusten tekeminen edellyttää aina vähintään 18 vuoden ikää. Tähän liittyy oikeustoimikelpoisuuden vaatimus: hakijan on oltava juridisesti kykenevä tekemään sopimuksia ja ymmärtämään niiden sisältö. Tämä peruslähtökohta on sama kaikille, kansalaisuudesta riippumatta. Jos hakija on alle 18-vuotias, edunvalvoja tekee päätökset hänen puolestaan. Ikärajan täyttäminen on lain mukaan välttämätöntä ja selviää heti hakuprosessin alkuvaiheessa. Jos et ole vielä 18-vuotias joudut odottamaan etkä voi käytännössä tehdä mitään asialle.
Henkilötunnus – väylä viranomaisrekistereihin ja pankkipalveluihin
Suomalaiset viranomaiset ja yksityiset toimijat käyttävät henkilötunnusta yksilöinnin välineenä. Digi- ja väestötietoviraston mukaan henkilötunnus on pysyvä tunniste, joka on yksilöllisempi kuin nimi – samoja nimiä voi olla useita, mutta kahta samaa henkilötunnusta ei ole. Henkilötunnusta tarvitaan muun muassa pankki- ja vakuutuspalveluissa sekä lainahakemuksissa, jotta tiedot kohdistuvat oikeaan henkilöön. Ulkomaalainen saa henkilötunnuksen, kun hänet on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään tai hänelle myönnetään oleskelulupa.
Henkilötunnuksen hankkiminen on siis ensimmäinen askel lainanhakuun. Hakijan tulee käydä maistraatissa tai Digi- ja väestötietoviraston palvelupisteessä rekisteröimässä itsensä, minkä yhteydessä hän saa henkilötunnuksen. Kun tunnus on annettu, se säilyy samana koko elämän ja mahdollistaa viranomaisasioinnin, verotuksen sekä pankkipalveluiden käytön. Henkilötunnuksen pysyvyys luo vakautta ja luottamusta pankkien näkökulmasta.
Kotimainen osoite ja laillinen oleskeluoikeus
Lainahakemuksessa edellytetään suomalainen osoite. Lainantarjoajat haluavat varmistaa, että hakija asuu Suomessa ja on tavoitettavissa. Useimmat pankit ja rahoitusyhtiöt tarkistavat, että hakijalla on vakituinen tai pitkäaikainen oleskelulupa, jos hän on EU:n ulkopuolelta. EU- ja ETA-kansalaisille riittää rekisteröity oleskeluoikeus, mutta myös heiltä vaaditaan suomalainen osoite ja henkilötunnus. Ulkomaalaisen, joka on juuri muuttanut Suomeen, kannattaa ilmoittautua asukkaaksi kotikunnassa ja päivittää osoitteensa viranomaisten rekistereihin mahdollisimman pian.
Pankkitili ja verkkopankkitunnukset
Suomessa suurin osa lainaprosesseista tapahtuu digitaalisesti. Hakemukset täytetään verkossa ja henkilöllisyys vahvistetaan pankkitunnuksilla. Verkkopankkitunnuksia varten hakijalla tulee olla suomalainen pankkitili. Pankkitilin avaaminen edellyttää henkilöllisyystodistusta, laillista oleskelua ja usein työ- tai opiskelutodistusta. Kun tili ja tunnukset on avattu, ne toimivat luotettavana tunnisteena lainanhakuprosessissa ja mahdollistavat digitaalisen allekirjoituksen. Lainantarjoajat käyttävät tunnusten avulla myös automatisoituja tulotietojen tarkistuksia, mikä nopeuttaa hakemusten käsittelyä.
Säännölliset tulot ja maksukyky
Lainaa hakevalta edellytetään, että hänen tulonsa ovat riittävät kattamaan lainanlyhennykset ja muut elinkustannukset. Expat Finlandin mukaan pankkien tärkein kriteeri on hakijan maksukyky: tulot eivät saa olla niin pienet, että lainanhoito veisi liikaa kuukausituloista. Tulot arvioidaan usein käteen jäävän nettotulon perusteella, josta vähennetään asumisen, ruokailun, liikkumisen ja muiden toistuvien menojen kustannukset. Jos jäljelle jäävä summa riittää kattamaan uuden lainan kuukausierän, hakijalla on paremmat mahdollisuudet saada myönteinen päätös.
Tulot voivat olla palkkaa suomalaiselta työnantajalta, yrittäjätuloa, eläkettä tai muuta säännöllistä tuloa. Hakijan kannattaa kerätä valmiiksi työsopimus, palkkakuitit ja verotiedot, jotta hän pystyy osoittamaan tulonsa. Osa lainantarjoajista tarkistaa tulot automaattisesti pankkitunnuksilla kirjautumisen jälkeen.
Luottotiedot ja luottokelpoisuus
Luottotietojen merkitys on kasvamassa Suomessa. Mikäli henkilöllä on maksuhäiriömerkintöjä, lainan saaminen on haastavaa. Expat Finland huomauttaa, että jos asiakkaalla on maksuhäiriömerkintä, pankki voi evätä lainan. Maksuhäiriömerkintä säilyy luottorekisterissä yleensä 2–4 vuotta, mutta yleensä vain yhden (1) kuukauden velkojen maksamisen jälkeen. Myös pienet viivästykset laskuissa voivat vaikuttaa lainapäätökseen, sillä ne näkyvät positiivisessa luottorekisterissä. Tästä syystä laskujen ja nykyisten lainojen säännöllinen hoitaminen on tärkeää.
Lainsäädäntö ja vastuullinen luotonanto
Suomen kuluttajaluottomarkkinoita säännellään tiukasti. Lainojen myöntämisessä noudatetaan hyvää luotonantotapaa, luottokelpoisuuden arviointia ja henkilöllisyyden tarkistusta. Vastuu ei ole ainoastaan pankilla, vaan myös hakijalla. Tässä jaksossa käydään läpi tärkeimmät sääntelyyn liittyvät teemat.
Vastuullisen luotonannon vaatimukset
Juridiikan tutkija Antti Makkosen mukaan Suomi on ottanut käyttöön vastuullisen luotonannon sääntelyä, joka edellyttää luottokelpoisuuden arviointia ja henkilöllisyyden varmistamista. Luotonantajat ovat velvollisia arvioimaan hakijan maksukykyä tulojen ja muiden taloustietojen perusteella sekä tarkistamaan hakijan taustat luottotietorekisteristä. Lisäksi lainanmyöntäjien on noudatettava hyvää luotonantotapaa, joka muun muassa rajoittaa aggressiivista markkinointia ja säätää selkeistä sopimusehdoista.
Sama tutkimus korostaa, että kuluttajaluottojen kustannuksia ja perintäkuluja säädellään, ja että korkokatto rajoittaa luottojen vuosikorkoa. Laki kieltää myös koronkiskonnan ja velvoittaa luotonantajat rekisteröitymään viranomaisen valvontaan. Luottotietojen käyttöä säännellään ja luottotietolain mukaan luotonantaja saa käyttää vain tarpeellisia tietoja hakijan tilanteen arviointiin.
Kuluttajaluottojen valvonta
DLA Piperin kansainvälisessä velkarahoituksen oppaassa todetaan, että Suomessa kulutusluottojen myöntäminen on säänneltyä ja siihen sovelletaan kuluttajansuojalakia. Laki rajoittaa esimerkiksi lainojen markkinointia, maksujen perintää ja viivästyskoron perimistä. Valvontaviranomainen on Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka valvoo kuluttajalainojen ehtojen reiluutta ja puuttuu mahdollisiin väärinkäytöksiin. Toimintaa säätelevät myös korkokatto- ja perintälainsäädännöt.
Luotonantajien rekisteröityminen
Suomessa vain rekisteröidyt toimijat saavat tarjota kulutusluottoja ja asunto-osakeyhtiölainoja sekä toimia vertaislainavälittäjinä. Finanssivalvonta (FIN-FSA) on linjannut, että vain rekisteröidyillä tahoilla on lupa myöntää kulutusluottoja ja välittää vertaislainoja. Rekisteröintiprosessiin sisältyy ilmoitusluonteinen hakemus, jossa luotonantaja kertoo toiminnastaan, osoittaa pätevyytensä ja antaa selvityksen asiakasvarojen käsittelystä. Jos rekisteröitymisvelvoitetta ei täytetä, luotonanto voidaan kieltää sakon uhalla.
Positiivinen luottorekisteri – uusi työkalu luoton arviointiin
Vuonna 2024 Suomeen otettiin käyttöön positiivinen luottorekisteri. Nordea-pankki kuvaa rekisterin kansalliseksi tietokannaksi, joka kokoaa yksityishenkilöiden lainat ja tulotiedot yhteen paikkaan. Rekisteri helpottaa sekä lainanhakijaa että luotonantajaa: hakija näkee kaikki lainansa yhdellä kertaa ja voi tarvittaessa asettaa luottokiellon esimerkiksi identiteettivarkauden varalta. Lainantarjoajat puolestaan ovat velvollisia tarkistamaan hakijan lainoja ja tuloja rekisteristä ennen lainapäätöstä. Finanssialan mukaan rekisteri auttaa ehkäisemään kotitalouksien ylivelkaantumista, koska se näyttää, jos hakijan lainoissa on yli 60 päivän maksuviiveitä.
Rekisteri sisältää tiedot kulutusluotoista, asuntolainoista, opintolainoista, luottokorteista ja osamaksusopimuksista. Se kattaa vain ne henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus ja jotka asuvat tai saavat tuloja Suomesta. Positiivinen luottorekisteri edellyttää, että luotonantaja tarkistaa aina hakijan kokonaisvelkatilanteen, mikä tekee lainapäätöksistä entistä tarkempia ja luo turvaa myös hakijalle.
Eri lainatyypit ja niiden erityispiirteet
Suomen lainamarkkinat jakautuvat useisiin tuoteryhmiin. Ulkomaalaisella on mahdollisuus hakea samoja lainatyyppejä kuin suomalaisilla, mutta vaatimukset ja käsittelytapa vaihtelevat. Alla tarkastellaan tärkeimmät lainamuodot.
Asuntolaina – pitkäaikainen sitoumus
Asuntolaina on monen suurin taloudellinen päätös. Expat Finland toteaa, että pankkien tärkein kriteeri on hakijan tulot ja niiden riittävyys. Asuntolaina myönnetään yleensä enintään 85 %:n luototusasteella, mikä tarkoittaa, että asunnon ostajan on tuotava vähintään 15 % omaa pääomaa tai muuta vakuutta. Ensiasunnon ostajille sääntö on hieman helpompi: oma rahoitusosuus voi olla vain 5 %, jolloin luototusaste nousee 95 %:iin.
Pankki tarkistaa hakijan tulot, menot, nykyiset velat sekä mahdolliset takaukset. Expat Finlandin mukaan veloissa huomioidaan myös muut lainat ja luottokortit, jotta kokonaiskuva maksukyvystä on realistinen. Hakijan tulee varautua siihen, että asuntolaina edellyttää myös lisävakuuksia, kuten valtiontakauksella tuettua ensiasuntolainaa tai vanhempien takausta. Valtion ARA-keskus takaa osan lainasta ja maksaa korkotukea tietyille asumishankkeille.
Kielitaito on toistaiseksi haaste. Ylen uutisartikkelin mukaan jotkut pankit, kuten S-Pankki ja Säästöpankki, ovat edellyttäneet suomen tai ruotsin kielen taitoa varmistaakseen, että asiakas ymmärtää sopimuksen ehdot. Pankeilla on oikeus kieltäytyä asuntolainasta, jos ne arvioivat, ettei asiakas ymmärrä ehtoja riittävästi. Osa pankeista kuitenkin tarjoaa palvelua englanniksi ja hyväksyy tulkin. Ulkomaalaisen kannattaa varmistaa etukäteen, mitä kieliä pankki käyttää neuvotteluissa ja pyytää tarvittaessa sopimusten käännöksiä.
Kulutusluotto – joustava arkilaina
Kulutusluottoja myöntävät sekä pankit että rahoitusyhtiöt. Summa vaihtelee muutamasta sadasta eurosta kymmeniin tuhansiin euroihin, ja lainat ovat tyypillisesti vakuudettomia. Lainat myönnetään tulojen, luottotietojen ja kokonaistilanteen perusteella. Positiivinen luottorekisteri vaikuttaa erityisesti kulutusluottoihin, koska lainantarjoaja tarkistaa hakijan kaikki avoimet luotot ja tulojen riittävyyden.
Kulutusluottojen korkotaso vaihtelee kilpailun ja hakijan profiilin mukaan. Lainsäädäntö rajoittaa kuitenkin vuosikorkoa; tavoitteena on estää kohtuuttoman korkeiden korkojen periminen. Suuremmille luotoille tarjotaan usein pidempiä takaisinmaksuaikoja, mutta mitä pidempi laina-aika, sitä enemmän hakija maksaa korkoa kokonaisuudessaan. Hakijan kannattaa vertailla eri toimijoiden tarjouksia, sillä kulutusluottojen ehdot vaihtelevat. Lainavertailutyökalut antavat hyvän yleiskuvan markkinoista, mutta niiden käyttäminen on vapaaehtoista.
Pikaluotot ja pikalainat – riskit ja houkutukset
Pikaluotoilla tarkoitetaan pieniä ja nopeasti saatavia lainoja, joiden takaisinmaksuaika on usein vain muutama kuukausi. Juridica Internationalin artikkelin mukaan pikaluottojen määrä kasvoi Suomessa nopeasti 2000-luvulla, mutta ne ovat kohdanneet paljon kritiikkiä korkean hinnan ja ylivelkaantumisen vuoksi. Korkokattoa ja muita rajoituksia on tiukennettu, ja nykyisin pikaluottojen vuosikorko on rajattu, mikä on vähentänyt niiden käyttöä.
Pikaluottoa harkitsevan ulkomaalaisen tulee olla varovainen. Korkea korko, lyhyt takaisinmaksuaika ja mahdolliset perintäkulut voivat johtaa talousahdinkoon. Positiivinen luottorekisteri paljastaa kaikki pikaluotot, joten jos niitä on useita, uusi luotto voi jäädä saamatta. Nuorten on syytä harkita muita rahoitusvaihtoehtoja – esimerkiksi opintolaina, säästäminen tai työnantajan tarjoama etu voi olla järkevämpi ratkaisu.
Luottokortit ja osamaksusopimukset
Luottokortit ovat yleinen maksuväline Suomessa, ja moni pankki myöntää kortin asiakkaille, jotka täyttävät peruskriteerit. Luottokortin myöntäminen edellyttää henkilötunnusta, säännöllisiä tuloja ja moitteettomia luottotietoja. Positiivinen luottorekisteri sisältää luottokorttien luottorajojen ja mahdolliset viivästykset. Korttia hakiessa huomioidaan myös luottorajan suuruus suhteessa tuloihin. Ulkomaalaisen kannattaa aloittaa alhaisemmalla luottorajalla ja kasvattaa luottohistoriaa vähitellen.
Osamaksusopimukset, kuten huonekalujen tai elektroniikan hankinnat, toimivat vastaavasti. Ne ovat kulutusluottoja, joissa tuote toimii vakuutena. Myös nämä tiedot näkyvät positiivisessa luottorekisterissä, joten vastuullinen maksaminen on tärkeää.
EU- ja ETA-kansalaisten erityiskysymykset
EU- ja ETA-maiden kansalaiset nauttivat vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionissa. He voivat muuttaa Suomeen ilman oleskelulupaa, mutta heidän tulee rekisteröidä oleskeluoikeutensa poliisille. Lainahakemuksessa EU-kansalainen esittää henkilökortin tai passin ja rekisteröintiä osoittavan todistuksen sekä suomalaisen osoitteen. Tämän lisäksi hän tarvitsee henkilötunnuksen ja pankkitilin. Prosessi on yleensä sujuva, jos hakijalla on työsuhde, vakituiset tulot ja puhtaat luottotiedot. EU-kansalaiselle myönnettäviä lainoja koskevat samat lait ja säännöt kuin suomalaisia.
Asunnon ostaminen EU-kansalaisena
EU-kansalainen voi hakea asuntolainaa Suomesta samoilla ehdoilla kuin suomalainenkin. Pankki arvioi tulojen riittävyyden, vakuuksien arvon ja hakijan luottotiedot. Ulkomaalainen voi hyötyä EU:sta johtuvista säädöksistä, mutta kielitaitoon liittyvät haasteet koskevat myös EU-kansalaisia. Pankit saattavat vaatia suomen- tai ruotsinkielisen sopimuksen allekirjoittamista, mutta monissa pankeissa voidaan asioida englanniksi. Hakijan kannattaa varmistaa, että hän ymmärtää sopimukset ja pyytää tarvittaessa käännöksen.
Kulutusluotot ja EU-kansalaiset
EU-kansalainen voi hakea kulutusluottoa Suomesta, kun hänellä on henkilötunnus, suomalainen pankkitili ja säännölliset tulot. Luotonantaja tarkistaa luottotiedot sekä positiivisen luottorekisterin tiedot samalla tavalla kuin suomalaisten hakemuksissa. Jos EU-kansalainen on juuri muuttanut Suomeen, hänellä ei välttämättä ole laajaa luottohistoriaa. Tällöin lainanantaja voi tarjota pienempää lainasummaa tai korkeampaa korkoa. Hakija voi parantaa asemaansa olemalla työssä, maksamalla kaikki laskut ajallaan ja kasvattamalla säästöjä.
Lukuvinkki: Lainaa työttömälle
EU:n ulkopuolelta tulevien hakijoiden tilanne
EU:n ulkopuolelta tulevat hakijat tarvitsevat oleskeluluvan ja usein myös vakituisen asumisluvan (pysyvä oleskelulupa) ennen kuin he voivat saada lainan Suomesta. Lainantarjoajat kokevat oleskeluluvan pysyvyyden merkkinä sitoutumisesta maahan. Toisaalta monet pankit käsittelevät tilapäisen oleskeluluvan perusteella tehtyjä lainahakemuksia tapauskohtaisesti, ja luottoa voidaan myöntää, jos tulot ja työpaikka ovat vakiintuneet.
Kieli ja viestintä
Ylen artikkeli kertoo tapauksesta, jossa pankit kieltäytyivät myöntämästä asuntolainaa hakijalle, koska hakijan puoliso ei puhunut suomea tai ruotsia. S-Bankin edustajan mukaan luottosopimus on niin laaja ja moniulotteinen, että asiakkaan on ymmärrettävä siihen sitoutuvat velvoitteet. Pankki voi edellyttää riittävää kielitaitoa tai tulkin käyttöä. Siksi ulkomaalaisen kannattaa vahvistaa kielitaitoaan ja hyödyntää ammattitulkkeja neuvotteluissa. Monet pankit tarjoavat palvelua myös englanniksi, mutta tämä vaihtelee pankkikohtaisesti.
Työsuhde ja tulot EU:n ulkopuolelta tulevalla
Työsopimuksen vakinaisuus on tärkeä tekijä. Pankki tarkastelee, onko hakijalla määräaikainen vai vakituinen työsuhde, kuinka pitkä työhistoria on Suomessa ja paljonko nettotuloja jää käteen. Jos hakija on vasta aloittanut työn, pankki voi vaatia lisävakuuksia, kuten takaajan tai säästöjä. Työnantajan tai puolison takausta käytetään yleisesti vakauttamaan hakijan maksukykyä.
Oleskeluluvan vaikutus
Pankit voivat soveltaa erilaisia ehtoja oleskeluluvan tyypistä riippuen. Tilapäinen oleskelulupa voi vaikuttaa lainan enimmäispituuteen. Esimerkiksi joissakin pankeissa kulutusluoton takaisinmaksuaika ei voi ylittää oleskeluluvan voimassaoloa. Hakijan kannattaa keskustella pankin kanssa tilanteestaan ja selvittää, miten oleskeluluvan pituus vaikuttaa lainaehtoihin.
Lukuvinkki: Lainaa ilman säännöllisiä tuloja
Hakuprosessi ja sen vaiheet
Lainanhaku Suomessa noudattaa digitaalista prosessia, jossa hakija täyttää verkkolomakkeen, tunnistautuu pankkitunnuksilla ja allekirjoittaa sopimuksen digitaalisesti. Vaikka palvelut ovat pääosin suomen- ja ruotsinkielisiä, monilla pankeilla on englanninkielisiä versioita. Hakuprosessin vaiheet ovat yleensä seuraavat:
- Vertailu – Hakija vertailee lainatarjouksia eri pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä. Tämä onnistuu verkkosivujen laskureilla ja vertailusivustoilla, mutta hakija voi myös olla suoraan yhteydessä pankkeihin. On hyvä selvittää lainasumman, takaisinmaksuajan ja korkotason vaikutus kuukausierään.
- Hakemuksen täyttäminen – Hakija täyttää henkilö- ja taloustiedot verkkolomakkeeseen. Tiedoissa kysytään esimerkiksi osoite, henkilötunnus, työsuhde, palkka, asumismuoto ja mahdolliset takaukset. Hakemuksessa annetaan lupa tarkistaa tiedot positiivisesta luottorekisteristä ja luottotietorekisteristä.
- Tunnistautuminen ja tulotietojen tarkistus – Hakija tunnistautuu pankkitunnuksilla. Lainantarjoaja voi tarkistaa tulotiedot automaattisesti rekistereistä ja pankkitilitiedoista, mikä nopeuttaa prosessia. Tulot voi myös todistaa toimittamalla palkkakuitit tai verotuspäätökset.
- Päätös ja sopimus – Kun hakemus on käsitelty, luotonantaja antaa päätöksen. Myönteisen päätöksen jälkeen hakija voi allekirjoittaa sopimuksen sähköisesti. Sopimuksessa näkyvät lainan määrä, korko, tilinhoitomaksut, takaisinmaksuaika ja muut ehdot. Hakija voi vielä kieltäytyä tarjouksesta, jos ehdot eivät ole mieleiset.
- Nostaminen ja takaisinmaksu – Kun sopimus on voimassa, laina maksetaan hakijan tilille. Takaisinmaksu alkaa yleensä seuraavassa kuussa. Lainaa voi maksaa sovittua nopeammin ilman lisämaksuja, jos sopimus sen sallii. Hakijan tulee huolehtia, että erät maksetaan ajallaan, sillä viivästykset näkyvät luottorekisterissä ja vaikuttavat tuleviin lainahakemuksiin.
Miten parantaa mahdollisuuksia lainan saamiseen?
Ulkomaalainen voi vaikuttaa lainapäätökseen useilla tavoilla. Tässä vinkkejä, joiden avulla hakijan luottokelpoisuus vahvistuu:
- Vakiinnuta elämäntilanteesi: Vakituinen työsuhde, pysyvä osoite ja pitkäaikainen oleskelulupa lisäävät luotonantajan luottamusta.
- Hoida laskut ja velat ajallaan: Maksuhäiriömerkinnät heikentävät mahdollisuuksia. Positiivinen luottorekisteri näyttää kaikki viivästykset, joten laskujen ajantasaisuus on keskeistä.
- Kerää säästöjä: Oman pääoman osuuden kerryttäminen on erityisen tärkeää asuntolainassa. Mitä suurempi säästö, sitä pienempi lainatarve ja sitä edullisemmat ehdot.
- Kehitä kielitaitoa: Suomen tai ruotsin kielen oppiminen helpottaa lainaneuvotteluja ja sopimusten ymmärtämistä. Ylen uutisen mukaan pankit voivat kieltäytyä myöntämästä lainaa, jos hakija ei ymmärrä sopimuksen ehtoja.
- Käytä takaajaa tai vakuuksia: Jos tulot ovat alhaiset tai luottohistoria lyhyt, takaaja tai lisävakuus, kuten vakuudellinen talletus, voi parantaa mahdollisuuksia. Valtiontakauksesta on apua erityisesti ensiasunnon lainoissa.
- Hanki luottokortti tai pieni laina: Pienen luoton ottaminen ja sen moitteeton hoitaminen luovat positiivista luottohistoriaa. Tärkeää on maksaa laskut ajallaan, jotta merkinnät pysyvät positiivisina.
- Keskustele lainaneuvottelijalle avoimesti: Kerro taustastasi ja tavoitteistasi. Mitä enemmän pankki tietää tilanteestasi, sitä helpompi sen on arvioida maksukykyäsi ja tarjota sopiva ratkaisu.
Lainanhakijan oikeudet ja velvollisuudet
Ulkomaalaisella lainanhakijalla on samat oikeudet kuin suomalaisella kuluttajalla. Hänellä on oikeus saada selkeät tiedot lainan kustannuksista, takaisinmaksuaikataulusta ja sopimusehdoista. Lainantarjoajan on annettava ennen sopimuksen solmimista vakiomuotoinen eurooppalainen kuluttajaluottoehdot –lomake (SECCI), josta selviävät todellinen vuosikorko ja muut kustannukset. Hakijalla on myös oikeus peruuttaa kulutusluottosopimus 14 päivän kuluessa ilman syytä.
Velvollisuuksia ovat puolestaan tulojen ja menojen oikeellinen ilmoittaminen sekä lainan takaisinmaksu sovitussa aikataulussa. Jos hakijan taloudellinen tilanne muuttuu, hänen on otettava yhteyttä luotonantajaan mahdollisimman pian. Lainantarjoaja ja velallinen voivat sopia maksujärjestelyistä, kuten maksuvapaasta kuukaudesta tai laina-ajan pidentämisestä.
Lukuvinkki: Lainaa ilman luottotietoja
Riskit ja varoitukset
Lainalla rahoittaminen helpottaa arkea, mutta siihen liittyy riskejä. Pankkien ja rahoitusyhtiöiden lainatarjoukset voivat olla houkuttelevia, mutta hakijan tulee miettiä tarkkaan, tarvitseeeko hän lainaa ja pystyykö hän maksamaan sen takaisin. Pikaluottojen korkeat kustannukset voivat johtaa velkakierteeseen. Juridica Internationalin artikkeli muistuttaa, että vaikka pikaluotot voivat olla helppo ratkaisu lyhytaikaiseen rahantarpeeseen, ne ovat aiheuttaneet merkittäviä ylivelkaantumisongelmia Suomessa.
Ulkomaalaisen tulee olla erityisen tarkkana epävirallisten lainantarjoajien kanssa. Vain rekisteröidyt tahot saavat myöntää kulutusluottoja, joten jos lainaa tarjotaan rekisteröimättömältä toimijalta, kannattaa kieltäytyä. Hakijan on myös tärkeää varmistaa, että sopimukset ovat selkeitä ja että hän ymmärtää ne. Jos kielimuurista johtuu epäröintiä, tulkkauspalvelua kannattaa käyttää. Pankit voivat edellyttää tätä; Ylen esimerkissä pankki kieltäytyi myöntämästä lainaa, koska hakija ei ymmärtänyt sopimusta.
Yhteenveto
Suomessa ulkomaalainen voi saada lainaa samalla tavoin kuin suomalainen, kunhan hän täyttää tietyt perusvaatimukset: vähintään 18 vuoden ikä, suomalainen henkilötunnus, vakituinen osoite, laillinen oleskeluoikeus, pankkitili ja säännölliset tulot. Lainahakemuksessa tarkistetaan luottotiedot ja maksukyky. Vastuu lainan myöntämisestä kuuluu rekisteröidyille luotonantajille, ja heitä valvotaan kuluttajansuojalain ja Finanssivalvonnan ohjeistusten nojalla. Positiivinen luottorekisteri tarjoaa uutta läpinäkyvyyttä ja suojaa ylivelkaantumiselta, koska se kokoaa hakijan lainat ja tulot yhteen ja pakottaa luotonantajan tekemään huolellisen arvioinnin.
Ulkomaalaisen kannattaa huolehtia, että hänen taloutensa on tasapainossa, säästöjä kertyy ja laskut hoituvat ajallaan. Kielitaidon kehittäminen ja tarvittaessa tulkin käyttäminen lisäävät luotonantajan luottamusta. Vaikka lainamarkkinat ovat kilpailtuja, vastuullinen lainaaminen on yhteinen tavoite: hakija saa tarvitsemansa rahoituksen ja luotonantaja varmistaa, että laina maksetaan takaisin. Näiden perusperiaatteiden avulla myös ulkomaalainen voi rakentaa omaa tulevaisuuttaan Suomessa.