Näin korkojen nousu vaikuttaa

Näin korkojen nousu vaikuttaa

Nollakorkojen kausi on ohi, ja monet velalliset tuntevat sen vaikutuksen kukkarossaan. Viime vuosina nopeasti kiihtynyt inflaatio on pakottanut keskuspankit nostamaan ohjauskorkoja, mikä on johtanut myös yleisten viitekorkojen nousuun.

Asuntovelalliset ja muut lainanottajat ovat huomanneet, että lainojen kuukausierät ovat kasvaneet ja lainanhoitokulut nousseet merkittävästi. Alapuolella kerromme, miten korkojen nousu vaikuttaa lainan kustannuksiin ja mitä jokaisen lainanhakijan on syytä ottaa huomioon uudessa korkoympäristössä.

Hae lainaa näissä palveluissa:

Miksi korot ovat nousussa?

Monet suomalaiset ovat tottuneet ennätyksellisen alhaisiin korkoihin, jotka jatkuivat yli kymmenen vuoden ajan finanssikriisin (2008) jälkeen. Vielä 2010-luvun lopulla esimerkiksi yleisin viitekorko, 12 kuukauden Euribor, oli jopa negatiivinen, eli lainanottajat maksoivat käytännössä pelkkää pankin marginaalia. Tilanne kuitenkin muuttui keväällä 2022, kun inflaatio alkoi kiihtyä voimakkaasti.

Inflaatio kohosi Euroopassa nopeimmilleen vuosikymmeniin, mikä pakotti Euroopan keskuspankin korottamaan ohjauskorkoja hillitäkseen hintojen nousua. Seurauksena markkinakorot lähtivät jyrkkään nousuun: 12 kuukauden Euribor kohosi vuoden 2022 aikana nollan tuntumasta reilusti plussalle ja saavutti huippunsa noin 4,2 % tasolla syksyllä 2023. Korot ovat siis palanneet tasolle, jota ei oltu nähty yli vuosikymmeneen. Viimeksi Euribor-korot olivat yli 4 % lukemissa vuonna 2008, juuri ennen ennätyspitkää matalien korkojen kautta.

Korkojen nousun vaikutus lainan kustannuksiin

Kun viitekorko, kuten Euribor, nousee, se nostaa suoraan lainan kokonaiskorkoa, mikä tarkoittaa samalla korkeampia kustannuksia lainanottajalle. Lainan kuukausittaisesta maksuerästä yhä suurempi osa kuluu koron maksuun, eikä lyhennä varsinaista pääomaa entiseen tahtiin.

Suurin osa suomalaisten ottamista lainoista on sidottu muuttuvaan korkoon: arviolta noin 90 % kotitalouksien lainoista perustuu Euribor-viitekorkoihin, ja vain hyvin harvalla on täysin kiinteäkorkoinen laina. Lisäksi yli puolella velallisista on käytössä tasaerälaina (annuiteettilaina), jolloin koronnousu ei välttämättä nosta kuukausierää heti, vaan laina-aika pitenee vastaavasti. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että velallinen maksaa lainaa takaisin kauemmin ja kokonaiskorkoja kertyy enemmän.

Koronnousun vaikutus konkretisoituu esimerkiksi asuntolainoissa. Jos 200 000 euron asuntolainan korko nousisi vaikkapa 1,0 prosentista 2,0 prosenttiin, kuukausittainen korkokulu kaksinkertaistuisi. Yhden prosenttiyksikön koronnousu tarkoittaa noin 167 euroa lisäkuluja kuukaudessa näin suurella lainasummalla (noin 2 000 € vuodessa). Mikäli korkotaso nousisi esimerkiksi 3 prosenttiyksikköä, lainanhoitokulu kasvaisi jopa noin 500 € kuukaudessa alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Nämä luvut havainnollistavat, miksi korkojen nousu voi kiristää velallisen taloutta merkittävästi, etenkin suurissa asuntolainoissa.

Myös pienemmissä lainoissa vaikutus on tuntuva pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi 10000 euron kulutusluotossa 2 prosenttiyksikön viitekoron nousu voi nostaa tyypillistä kuukausierää noin kymmenellä eurolla kuukaudessa. Kuulostaa pieneltä erolta, mutta esimerkiksi kahdeksan vuoden laina-ajalla siitä kertyy yli 1 000 euroa lisää maksettavaa.

Jos viitekorko nousisi 4 prosenttiyksikkä, kuukausierä kasvaisi vastaavasti noin 20 eurolla, ja lainan kokonaiskustannukset paisuisivat usealla tuhannella eurolla. Korkojen nousu vaikuttaa siis sekä kuukausittaisiin menoihin että lainan koko elinkaaren aikana maksettavaan rahamäärään. Velallisen kannalta tilanne on sitä hankalampi, mitä enemmän velkaa on ja mitä pidempi laina-aika on jäljellä, jolloin koronmuutokset ehtivät vaikuttaa maksuihin pitkään.

Miten korkojen nousu vaikuttaa lainan hakemiseen?

Korkojen nousun myötä lainaa hakevat kuluttajat ovat huomanneet, että pankkien luotonantopolitiikka on kiristynyt. Kun lainan korosta on tullut aiempaa suurempi menoerä, pankit myös arvioivat lainanhakijoiden maksukykyä entistä tiukemmin. Yksinkertaistetusti: mitä korkeampi korkotaso, sitä vähemmän samalla palkalla voi ottaa velkaa niin, että kuukausierät pysyvät hallittavina.

Esimerkiksi asuntolainaa myönnettäessä pankit tekevät stressitestin, jossa hakijan talouteen sovelletaan yleensä noin 6 %:n laskennallista korkoa. Nollakorkojen aikana tällainen stressitesti oli helppo läpäistä, mutta nyt kun markkinakorot liikkuvat jo 4 % tietämillä, on 6 % skenaario paljon lähempänä todellisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monelle hakijalle myönnettävä maksimilainasumma on pienentynyt verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.

Tilastot vahvistavat kehityksen: vuonna 2022 kotitalouksien ottamien uusien lainojen määrä kääntyi laskuun pitkästä aikaa, ja suomalaisten velkaantumisaste jopa hieman laski. Moni siirtää lainanottoa tai lisävelan ottamista tuonnemmaksi, kun lainan hinta (korko) on korkealla.

Osa hakijoista on saattanut saada pankista kielteisen luottopäätöksen tai tarjouksen selvästi pienemmästä lainasta kuin alun perin haki. Tämä on turhauttava tilanne erityisesti niille, joilla tarve suurelle lainalle on akuutti, esimerkiksi asunnon ostajille tai monia luottoja yhdistäville.

Jos perinteinen pankki ei myönnä toivottua lainaa, vaihtoehtona on kääntyä muiden rahoituslaitosten puoleen tai käyttää lainanvälittäjäpalveluita, jotka kilpailuttavat useita pankkeja kerralla. Markkinoilla on toimijoita, jotka myöntävät lainoja hieman kevyemmin ehdoin tai alhaisemmilla vaatimuksilla.

On kuitenkin muistettava, että joustavamman myöntökriteerin vastapainona korko saattaa olla korkeampi, sillä luotonantaja hinnoittelee riskin lainakuluihin. Lainan hakijan kannattaakin aina vertailla huolellisesti eri tarjouksia ja varmistaa, että pystyy suoriutumaan lainan takaisinmaksusta myös muuttuvissa olosuhteissa.

Kuinka varautua korkojen nousuun

Vaikka korkojen nousu tuokin haasteita, siihen voi varautua ennakoivasti. Alla muutamia keinoja, joilla lainanottaja voi hallita tilannetta korkojen noustessa:

  • Laadi realistinen budjetti ja vararahasto: Käy läpi taloutesi tulot ja menot. Karsi ylimääräisiä kuluja ja varmista, että sinulle jää kuukausittain hieman liikkumavaraa. Pyri myös kartuttamaan puskurisäästöjä esimerkiksi erilliselle säästötilille siltä varalta, että korkomenot kasvavat yllättäen tai tulotasosi laskee.
  • Hyödynnä lainalaskuria: Monet pankit ja rahoituspalvelut tarjoavat verkossa laskureita, joilla voit helposti kokeilla eri korkovaihtoehtoja omalle lainallesi. Laskurin avulla näet, miten esimerkiksi 1–2 % korkeampi korko vaikuttaisi kuukausierääsi. Tämä auttaa varautumaan pahimpaan ja suunnittelemaan taloutesi sen mukaisesti.
  • Harkitse korkosuojausta: Jos korkojen nousu huolestuttaa, voit pohtia korkokatollisen tai kiinteäkorkoisen lainan ottamista. Korkokatto on pankin tarjoama lisäpalvelu, joka rajaa viitekoron nousun ennalta sovittuun ylärajaan. Jos viitekorko nousee tämän rajan yli, pankki hyvittää ylimenevän osuuden korosta, eikä lainan korko pääse nousemaan katon yli. Kiinteä korko puolestaan pitää koron samana sovitun jakson ajan. Huomaa, että nämä suojauskeinot maksavat (korkokatosta peritään yleensä palkkio ja kiinteä korko on alkuun muuttuvaa korkeampi), joten hyödyt ja kustannukset on syytä punnita tarkkaan.
  • Neuvottele pankin kanssa joustosta: Jos näyttää siltä, ettet pysty suoriutumaan kasvaneista lyhennyksistä, ota ajoissa yhteyttä pankkiin. Moni pankki tarjoaa mahdollisuuden lyhennysvapaaseen jaksoon, jolloin maksat tilapäisesti vain korkoja etkä lyhennä pääomaa. Tämä keventää kuukausieriä hetkellisesti. Voit myös keskustella laina-ajan pidentämisestä, jos se on tarpeen maksukyvyn turvaamiseksi. On syytä reagoida ajoissa eikä antaa tilanteen kehittyä maksuhäiriöksi.
  • Kilpailuta ja yhdistä lainat: Korkojen noustessa lainojen vertailu kannattaa. Eri pankeilla ja rahoitusyhtiöillä on erilaisia marginaaleja ja ehtoja, joten voit säästää selvää rahaa kilpailuttamalla erityisesti isommat lainasi säännöllisesti. Jos sinulla on useita korkeakorkoisia kulutusluottoja tai luottokorttivelkoja, harkitse yhdistelylainaa. Yhdistämällä velat yhdeksi edullisemmalla korolla olevaksi lainaksi voit pienentää kuukausikustannuksia ja selkeyttää taloudenpitoasi.
  • Tee ylimääräisiä lyhennyksiä: Jos taloudessasi on ylimääräistä rahaa, harkitse käyttäväsi sitä lainan ennenaikaiseen lyhentämiseen. Erityisesti korkeakorkoisen velan nopeampi maksaminen pois vähentää kokonaiskorkokuluja. Voit esimerkiksi ohjata bonuksia, veronpalautuksia tai muita kertaluonteisia tuloja suoraan lainan lyhennyksiin. Jokainen ylimääräinen lyhennys pienentää velkapääomaa, jolle korko lasketaan, joten hyödyt korkojen noustessa korostuvat.

Korkojen suunta: mitä odottaa tulevaisuudessa?

Korkojen nopein nousuvaihe saattaa olla takanapäin. Vuoden 2023 loppupuolella inflaatio alkoi hidastua, ja samalla euriborkorot kääntyivät loivaan laskuun huippulukemista. Monet asiantuntijat ennakoivatkin, että korot vakiintuvat maltillisemmalle tasolle seuraavien parin vuoden aikana.

Esimerkiksi eräiden pankkien ennusteissa yleisin viitekorko (12 kk Euribor) on vuonna 2024 keskimäärin noin 3–3,5 % paikkeilla. Tämä viittaisi siihen, että aivan uusia korkohuippuja ei lähiaikoina tavoitella, vaan pikemminkin palataan normaalimpaan korkotasoon pitkän nollakorkokauden jälkeen.

On silti hyvä muistaa, että talouden tilanteet voivat muuttua. Jos inflaatio kiihtyy uudelleen tai tulee muita talousshokkeja, keskuspankki voi nostaa korkoja odotettua enemmän. Toisaalta, mikäli talous ajautuisi taantumaan ja inflaatio talttuisi selvästi, korot saattaisivat myös laskea odotettua nopeammin. Varmaa ennustetta korkojen kehityksestä ei voi antaa, joten velallisen kannalta viisainta on mitoittaa lainansa siten, että selviää hieman nykyistä korkeammallakin korolla.

1980- ja 1990-lukujen kaksinumeroisiin korkoihin tuskin enää palataan, ellei inflaatio riistäydy täysin hallinnasta (mikä on nykyoloissa epätodennäköistä). Kuitenkin on mahdollista, että euribor-korot käyvät ajoittain euroajan ennätyslukemissa (esim. 5–6 % tuntumassa), jos olosuhteet muuttuvat huonompaan suuntaan.

Siksi omaa taloutta on järkevää suunnitella konservatiivisesti: vaikka korot ovatkin syklisiä ja voivat välillä laskea, lainanhoitokyvyn pitäisi kestää myös korkojen nousujaksot. Näin nukut yösi rauhallisemmin tietäen, että olet varautunut korkojen vaihteluihin.

Korkojen nousu kokemuksia

”Minulla on asuntolaina, jonka korko tarkistetaan kerran vuodessa. Kun tarkistuspäivä tuli, kuukausierä nousi selvästi ja ensimmäinen reaktio oli ärsytys. Seuraavaksi tein listan menoista ja huomasin, että pienet tilaukset ja heräteostokset söivät yllättävän paljon. Kun karsin ne, arki ei oikeastaan huonontunut, mutta stressi laski. Pidin siitä, että sain luvut kerralla näkyviin ja pystyin reagoimaan ilman draamaa.” – Jesse

”Minulla oli pari kulutusluottoa ja luottokorttia, ja korkojen noustessa kokonaiskulut alkoivat karata. Ensin yritin vain maksaa minimit, mutta se ei vienyt mihinkään. Sitten päätin yhdistää lainat yhdeksi ja tein selkeän takaisinmaksusuunnitelman. Olin tyytyväinen siihen, että kuukausisummaa sai tasaisemmaksi ja pystyin seuraamaan edistymistä. Opin myös vertailemaan ehtoja rauhassa, en pelkän kuukausierän perusteella.” – Sami

”Otin lainan remonttiin, ja silloin korko ei ollut mielessäni kovin pitkälle. Kun korot alkoivat nousta, huomasin että maksuerä pysyy kyllä hallinnassa, mutta laina-aika venyy, jos en tee mitään. Päätin tehdä muutaman ylimääräisen lyhennyksen silloin kun se oli mahdollista. Se oli yllättävän hyvä tunne, koska se toi hallinnan tunnetta, eikä tarvinnut arvailla joka kuukausi. Olen sen jälkeen pitänyt pientä puskuria juuri tätä varten.” – Joonas

Usein kysytyt kysymykset korkojen noususta

Scroll to Top