Opintolainan sijoittaminen kiinnostaa syystä. Opintolaina on osa opintotukea, takaisinmaksu alkaa tavallisesti vasta opintojen jälkeen, ja määräajassa valmistuva korkeakouluopiskelija voi saada Kelalta opintolainahyvityksen. Samaan aikaan kyse on aidosta velasta, jonka korko, kulut ja takaisinmaksu riippuvat pankin ehdoista, ja laina kasvaa myös silloin, kun korkoja pääomitetaan. Siksi kannattaa miettiä muutakin kuin sitä, voiko opintolainaa sijoittaa, vaan sitä, milloin ratkaisu kestää myös huonomman markkinajakson ja oman arjen paineet.
Sisällysluettelo:
Hae lainaa näissä palveluissa:
Mitä opintolainan sijoittaminen tarkoittaa?
Kun puhutaan opintolaina sijoitus -ratkaisusta, kyse on käytännössä siitä, että lainarahaa ei käytetä kokonaan arjen menoihin, vaan osa tai koko summa ohjataan sijoituksiin. Korkeakouluopiskelija voi saada opintolainaa enintään 850 euroa kuukaudessa, mutta koko määrää ei ole pakko nostaa. Tämä kannattaa erottaa opintolainahyvityksestä, sillä hyvityksessä huomioitavan lainan määrä on enintään 400 euroa kuukaudessa. Jos lainaa nostaa enemmän kuin hyvityksessä huomioidaan, ylimenevästä osasta ei saa opintolainahyvitystä.
Kela muistuttaa myös, että opintolaina haetaan pankista ja pankkien lainaehdot voivat vaihdella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lainan korko, takaisinmaksun alkamisajankohta ja laina-aika eivät ole kaikille samat. Siksi opintolainan sijoittaminen ei ole vain kysymys siitä, voiko sijoitus tuottaa enemmän kuin laina maksaa. Mukaan pitää laskea myös oma valmistumisaikataulu, lainan korko, sijoitusten riski ja se, kuinka paljon velkaa haluaa kantaa valmistumisen jälkeen.
Moni yllättyy siitä, ettei opintolaina ole opiskeluaikana täysin pysähtynyt velka. Kun saat opintotukea, sinun ei yleensä tarvitse maksaa lainan lyhennyksiä tai korkoja, mutta pankki lisää korot lainapääomaan automaattisesti kaksi kertaa vuodessa. Tätä kutsutaan korkojen pääomittamiseksi. Pääomittaminen jatkuu vielä yhden lukukauden ajan opintotuen päättymisen jälkeen, ja varsinainen takaisinmaksu alkaa yleensä noin vuoden tai kahden kuluttua siitä, kun opintotuki on päättynyt. Velka siis odottaa rauhassa, mutta ei pysy paikallaan.
Miksi opintolainan sijoittaminen houkuttelee niin monia?
Houkutus syntyy ennen kaikkea opintolainahyvityksestä. Jos nostat opintolainaa korkeakoulututkinnon aikana ja valmistut määräajassa, Kela voi hyvittää 40 prosenttia siitä lainamäärästä, joka ylittää 2 500 euroa. Hyvityksessä on kuitenkin katto, joka riippuu tutkinnon laajuudesta. Esimerkiksi 300 opintopisteen tutkinnossa huomioitavan lainan enimmäismäärä on 18 000 euroa ja hyvityksen enimmäismäärä 6 200 euroa. Samalla on hyvä huomata, että vaikka korkeakouluopiskelija voi nostaa lainaa 850 euroa kuukaudessa, hyvityksessä huomioitava osuus on rajattu erikseen. Kaikki tämän rajan yli nostettu laina on käytännössä velkaa ilman hyvityksen tuomaa lisäsuojaa.
Toinen syy on sijoittamisen pitkä historia. Pörssisäätiön mukaan osakemarkkinat ovat tuottaneet historiallisesti pitkällä aikavälillä paremmin kuin korkomarkkinat, mutta samalla tuotto vaihtelee voimakkaammin. Samasta syystä hajauttaminen ja ajallinen hajauttaminen ovat oleellisia: ne eivät tee sijoittamisesta riskitöntä, mutta ne voivat tasata yksittäisten huonojen ostohetkien ja yksittäisten kohteiden riskiä. Juuri siksi lainaa opiskelijalle sekä sen sijoittaminen näyttää paperilla houkuttelevimmalta silloin, kun sijoitusaika on pitkä ja toteutus tylsän hajautettu.
Milloin opintolainan sijoittaminen voi kannattaa?
Opintolainan sijoittaminen voi olla järkevä ratkaisu vain melko rajatussa tilanteessa. Sinulla pitäisi olla riittävä puskuri yllättäviä menoja varten, sinun ei pitäisi tarvita lainaa arjen pakollisiin menoihin, ja sinun pitäisi pystyä pitämään sijoitukset rauhassa myös silloin, kun markkina laskee. Takuusäätiö suosittelee varautumaan yllättäviin menoihin puskurilla ja muistuttaa, että sijoittamista kannattaa arvioida vasta sen jälkeen, kun oma talous kestää äkilliset kulut. Finanssivalvonta puolestaan painottaa, että sijoittajan on hankittava riittävät tiedot tuotteen ominaisuuksista, riskeistä ja kustannuksista ennen päätöstä, ja että sijoituksissa pääoman voi myös menettää.
Käytännössä tämä tarkoittaa melko arkista kokonaisuutta. Jos opintolaina jää sijoituksiin vuosiksi, jos oma tulopuoli näyttää vakaalta, jos budjetti ei kaadu yhteen rikkoutuneeseen kodinkoneeseen ja jos sijoitukset on hajautettu laajasti eri kohteisiin ja ajallisesti useaan ostohetkeen, opintolainan sijoittaminen voi olla perusteltavissa. Tässä kohtaa ajattelu muuttuu spekuloinnista suunnitelmaksi. Silloin et yritä arvata ensi kuun kurssiliikettä, vaan rakennat pitkän aikavälin kokonaisuutta.
Milloin ei kannata sijoittaa opintolainaa?
Jos oma talous on jo valmiiksi kireä, opintolainaa ei yleensä kannata sitoa sijoituksiin. Suomen Pankki muistuttaa, että kotitalouksien velkaantumiseen liittyy riskejä ja että suomalaiset kotitaloudet ovat herkkiä korkomuutoksille, koska lainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia. Sama viesti osuu opiskelijan arkeen yllättävän suoraan. Jos tiedät tarvitsevasi rahaa lähivuosina vuokraan, muuttoon, auton korjaukseen, valmistumisen jälkeiseen työttömyysjaksoon tai muuhun pakolliseen menoon, sijoitusmarkkina ei ole paras säilytyspaikka lainarahalle.
Vastaus on yleensä ei myös silloin, jos mielessä on nopea tuotto korkean riskin tuotteilla. Finanssivalvonnan mukaan sijoitustuotteissa pääoman voi menettää, ja johdannaisissa tappio voi joissain tapauksissa ylittää sijoitetun pääoman. Kryptovaroissa hinta voi vaihdella rajusti, ja Finanssivalvonta varoittaa myös uusien kryptovarojen manipuloinnista, huijauksista ja siitä, että niiden kohdalla sijoittaminen voi muistuttaa uhkapeliä. Jos opintolainaa tarvitsee perustella itselleen sillä, että “otan pienen riskin ja teen nopeasti ison tuoton”, ollaan jo väärällä puolella.
Korot, verot ja kulut ratkaisevat enemmän kuin mielipiteet
Opintolainasta ei kannata tehdä päätöstä pelkän odotetun tuottoprosentin perusteella. Kela muistuttaa, että pankkien lainaehdot vaihtelevat, joten ratkaisevaa on oma todellinen lainakustannus, ei yleinen puhe “halvasta opintolainasta”. Sen jälkeen rinnalle pitää laskea sijoituksen verojen jälkeinen nettotuotto. Verohallinnon mukaan osakkeiden myyntivoitot verotetaan pääomatulona, ja pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon asti 30 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia. Jos velka on aidosti otettu veronalaisen sijoitustulon hankkimiseen, korko voi verotuksessa olla tulonhankkimisvelan korkoa, mutta tämä ei poista markkinariskiä eikä sitä, että lainapääoma on maksettava takaisin.
Verotus myös muuttaa eri sijoitustapojen logiikkaa. Rahastojen tuotto-osuuksista vero menee vuosittain, kun taas kasvuosuuksissa verotus siirtyy myyntiin. Osakesäästötilillä puolestaan verotus siirtyy siihen hetkeen, kun nostat varoja ulos tililtä, mutta tappio on vähennyskelpoinen vasta silloin, kun tili lopetetaan. Siksi oikea kysymys ei ole, voiko markkina joskus tuottaa enemmän kuin lainan korko, vaan jääkö vero ja kulut huomioiden käteen enemmän kuin velasta aiheutuu menoja koko omistusajan aikana. Se on jo paljon tiukempi testi.
Katso myös: Miten opiskelija voi saada lainaa?
Oma johtopäätös opintolainan sijoittamisesta
Opintolainahyvitys tekee yhtälöstä poikkeuksellisen, mutta ei tee siitä automaattisesti hyvää. Kela maksaa hyvityksen yleensä suoraan pankille, hyvitys on verovapaa, ja se voi pienentää lainapääomaa tuntuvasti. Samalla Kela muistuttaa, että jos opintolainaa alkaa lyhentää jo opintojen aikana tai valmistumislukukaudella, hyvityksen määrä voi pienentyä. Hyvitys siis pehmentää riskiä, mutta ei poista sijoitusmarkkinan heiluntaa eikä velan kassavirtavaikutusta valmistumisen jälkeen.
Siksi oma vastaukseni on tämä: opintolainan sijoittaminen voi kannattaa, mutta vain silloin, kun talous on jo valmiiksi hallinnassa, sijoitusaika on pitkä ja toteutus on kurinalainen sekä hajautettu. Jos laina tarvitaan elämiseen, jos puskuria ei ole tai jos tarkoitus on hakea nopeita voittoja, opintolainaa ei kannata sijoittaa. Useimmille turvallisempi linja on nostaa lainaa vain sen verran kuin oikeasti tarvitsee ja sijoittaa vasta se raha, jonka voi pitää markkinoilla rauhassa vuosien ajan. Velalla sijoittaminen ei ole automaattinen virhe, mutta se ei myöskään ole ilmainen oikotie.
Mistä pankista saa halvimman opintolainan?
Halvinta opintolainaa ei voi päätellä pelkän pankin nimen perusteella. Vaikka opintolaina on valtion takaama laina, sen ehdot sovitaan pankin kanssa. Siksi opintolainan korko, marginaali, avausmaksu, nostokulut ja takaisinmaksun ehdot voivat vaihdella pankista toiseen.
Käytännössä halvin opintolaina löytyy vertailemalla useamman pankin tarjouksia. Moni aloittaa omasta pankistaan, koska hakeminen voi olla nopeaa, mutta se ei vielä tarkoita, että oma pankki olisi edullisin. Jos opintolainan sijoittaminen on mielessä, pienikin ero marginaalissa tai kuluissa voi vaikuttaa lopputulokseen vuosien aikana.
Katso muutakin kuin korkomarginaalia
Opintolainan hinta muodostuu yleensä viitekorosta ja pankin omasta marginaalista. Viitekorko voi olla samaa tasoa eri pankeissa, mutta marginaali ja kulut ratkaisevat paljon. Lisäksi pankki voi periä esimerkiksi lainan avausmaksun, nostokulun tai maksusuunnitelman muutokseen liittyviä kuluja.
Siksi halvin opintolaina ei ole aina se, jossa näkyy pienin yksittäinen korkoluku. Jos nostat lainaa useassa erässä, osanostojen kulut voivat kasvattaa kokonaiskustannusta. Jos taas tarvitset myöhemmin lyhennysvapaata tai muutoksia maksuaikatauluun, myös näiden hinnat kannattaa tarkistaa etukäteen.
Pyydä tarjous useammasta pankista
Hyvä käytännön tapa on pyytää opintolainatarjous ainakin kahdesta tai kolmesta pankista. Tarjouksesta kannattaa tarkistaa ainakin marginaali, käytetty viitekorko, lainan avausmaksu, nostokulut, laskutuskulut ja mahdolliset kulut takaisinmaksusuunnitelman muuttamisesta. Samalla kannattaa kysyä, milloin takaisinmaksu alkaa ja kuinka pitkäksi laina-ajaksi pankki ehdottaa sopimusta.
Tämä vertailu on erityisen hyödyllistä silloin, kun kyseessä on opintolaina sijoitus -ajatus. Jos sijoitusten odotetaan tuottavan esimerkiksi pitkällä aikavälillä enemmän kuin lainan kustannukset, laskelman pitää perustua todellisiin kuluihin eikä vain siihen oletukseen, että opintolaina on aina halpaa rahaa.
Katso myös: Näin korkojen nousu vaikuttaa
Halvin pankki ei välttämättä ole paras pankki
Edullinen hinta on hyvä lähtökohta, mutta se ei ole ainoa asia, jota kannattaa katsoa. Opintolaina on usein pitkäaikainen laina, jonka kanssa eletään vielä valmistumisen jälkeenkin. Siksi myös pankin asiakaspalvelu, joustavuus maksusuunnitelmassa ja verkkopalvelun selkeys voivat vaikuttaa siihen, miltä laina tuntuu käytännössä.
Jos tarkoituksena on opintolainan sijoittaminen, pankin valinnassa kannattaa olla rauhallinen. Halvin tarjous paperilla voi olla hyvä valinta, mutta vain jos ymmärrät myös lainan ehdot ja oman riskinsietosi. Sijoitustuotto ei ole varma, mutta lainan korko ja kulut pitää maksaa joka tapauksessa.
Opintolainan sijoittaminen kokemuksia
Kokemus 1: Veera aloitti maltilla ja piti arjen erillään sijoituksista
Veera opiskeli tradenomiksi ja suhtautui aluksi opintolainaan varovaisesti. Hän ei halunnut nostaa koko lainaa kerralla, vaan päätti käyttää vain osan kuukausittaisesta lainasta sijoittamiseen. Loput hän jätti elämiseen ja pieneen vararahastoon.
Veeran kokemus on hyvä esimerkki siitä, miksi säännöllisyys voi tuntua opiskelijalle helpolta. Kun sijoituksia tehdään pienemmissä erissä, yhden huonon ostohetken merkitys pienenee. Samalla arki pysyy paremmin hallinnassa, koska koko lainaa ei sidota sijoituksiin.
Veera koki ratkaisun myönteisenä ennen kaikkea siksi, että hän piti oman taloutensa yksinkertaisena. Hän ei sijoittanut rahoja, joita olisi voinut tarvita vuokraan, ruokaan tai yllättäviin menoihin. Tämä teki päätöksestä rauhallisemman, vaikka sijoitusten arvo vaihteli välillä reilustikin.
Kokemus 2: Joonas hyötyi pitkästä ajasta ja opintolainahyvityksestä
Joonas opiskeli diplomi-insinööriksi ja nosti opintolainaa useamman vuoden ajan. Hän tiesi jo opintojen alussa, että valmistuminen määräajassa olisi mahdollista, joten opintolainahyvitys vaikutti päätökseen. Hän ei kuitenkaan laskenut koko suunnitelmaa pelkän hyvityksen varaan.
Joonaksen tarinassa korostuu pitkä sijoitusaika. Kun sijoitusten ei tarvitse olla käytettävissä heti ensi vuonna, väliaikaiset laskut eivät välttämättä pakota myymään huonolla hetkellä. Tämä on yksi syy siihen, miksi moni kokee opintolainan sijoittamisen järkevimpänä vasta silloin, kun oma talous kestää myös heikommat markkinajaksot.
Joonas piti etuna myös sitä, että hän oppi erottamaan lainan nostamisen ja lainan käyttämisen. Vaikka pankki myönsi lainaa, kaikkea ei ollut pakko sijoittaa. Osa jäi tilille puskuriksi, mikä vähensi painetta silloin, kun kesätyöt eivät järjestyneet suunnitellusti.
Kokemus 3: Aino sai sijoittamisesta itsevarmuutta, mutta piti rajat selvänä
Aino opiskeli sosiaalialaa ja suhtautui sijoittamiseen aluksi epävarmasti. Hän oli kuullut opintolainan sijoittamisesta ystäviltään, mutta ei halunnut ottaa liian suurta riskiä. Lopulta hän päätti sijoittaa vain sellaisen osuuden lainasta, jonka takaisinmaksu ei tuntuisi ylivoimaiselta myöhemmin.
Ainon kokemus on kevyesti kehuva, mutta samalla realistinen. Hän ei kuvaa opintolainan sijoittamista oikotienä vaurastumiseen, vaan tapana opetella talouden hallintaa. Juuri tällainen maltillinen suhtautuminen näkyy monissa myönteisissä kokemuksissa.
Sijoittaminen ei poistanut lainan takaisinmaksua, mutta se muutti Ainon suhtautumista rahaan. Hän seurasi menojaan tarkemmin, vertaili rahastojen kuluja ja oppi ymmärtämään, miksi hajautus voi suojata yksittäisiltä virheiltä. Tämä oppi jäi käyttöön myös opintojen jälkeen.
Katso myös: Ymmärrä lainaehdot
